Month: lokakuu 2020

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista ongelmista. Tietomurron ja kiristyksen uhriksi itsekin joutunut Eloranta on saanut tapauksen jäljiltä valtavasti yhteydenottoja, joissa on tuotu esiin terapia-asiakkaiden valtavan hädän lisäksi erityisesti identiteettivarkauden uhrien turvaton tilanne. Elorannan mukaan hallituksen tulee ryhtyä ripeästi toimiin uhrien auttamisen lisäksi myös lainsäädännön epäkohtien korjaamiseksi. - Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, jossa satojen ja ehkä jopa kymmenientuhansien terapia-asiakkaiden potilas- ja henkilötiedot on vuodettu verkkoon, on järkyttänyt kaikkia, etenkin tietovuodon kohteeksi joutuneita. Hoitosuhteen yksityisyys ja luottamuksellisuus, yksi suurimmista luottamuksen alaisista asioista on rikottu. On tärkeää, että tietovuodon ja siihen liittyvän kiristyksen uhrit saavat tarvitessaan riittävästi tukea, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta korostaa. - Olen saanut valtavasti yhteydenottoja kerrottuani oman kokemukseni tietomurron ja kiristyksen kohteeksi joutumisesta. Haluan sanoa kaikille uhriksi joutuneille ja muillekin, että jos voimavarat ovat vähissä, on mielenterveysongelmia tai kuormittava elämäntilanne, ei niissä ole mitään hävettävää ja on todella hyvä, että esimerkiksi terapiapalveluista haetaan apua. Käymissäni keskusteluissa tuli esiin useita epäkohtia ja samalla toivottiin, että eduskunnassa puututaan epäkohtiin. Niinpä tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen, Eloranta kertoo. - Satojen ja jopa tuhansien kansalaisten henkilötunnusten paljastuminen verkossa pakottaa pohtimaan pelkän henkilötunnuksen käytön kieltämistä tunnisteena ilman vahvaa tunnistautumista. Tällä hetkellä pelkän nimen ja henkilötunnuksen avulla on mahdollista tehdä mm. verkko-ostoksia ja ottaa pikavippejä. Myös viranomaisten verkkoasioinnissa on pelkästään näillä tiedoilla mahdollista tehdä esimerkiksi aiheeton osoitteenmuutos...

Koronakriisin aiheuttamassa talousahdingossakaan Marinin hallitus ei ole unohtanut tuiki tärkeää hengen ravintoa, sillä kulttuurista ja taiteesta nauttiminen lisää tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä, iloitsee valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen ja ex-kulttuuriministeri kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) - Lisäbudjetissa nyt tehdyt satsaukset ovat tervetullutta jatkoa jo kevään lisätalousarviossa tehdyille välttämättömille rahoitustoimille, joilla autettiin kulttuuria ja sen toimijoita selviytymään koronapandemian aiheuttamIsta vaikeuksista. Taiteen ja kulttuurin tukeminen on välttämätöntä, sillä alan ammattilaisten työtilaisuudet tyssäsivät pandemian takia kuin seinään ja jättivät tekijät tyhjän päälle, Viitanen toteaa. Tulonmenetysten korvaamiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen hallitus esittää lisätalousarviossaan 23 miljoonaa euroa. Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan 7 miljoonaa euroa jaettavaksi apurahoina taiteen ja kulttuurin toimijoille. Veikkauksen rahapelitoiminnan tuottojen laskun hallitus kompensoi täysimääräisesti tänä ja ensi vuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitetaan tänä vuonna budjettivaroista yhteensä 175,7 miljoonaa euroa. Siitä 57,7 miljoonaa euroa käytetään taiteen edistämiseen. – Lisätalousarvioissa nyt ja aiemmin tehdyillä lisäyksillä on iso merkitys kulttuurin ja taiteen ahdingon lievittämisessä tässä ja nyt, mutta tärkeää on turvata niiden resurssit myös jatkossa rahapeli- ja veikkausvoittorahojen huvetessa. Sekin asia on hallituksen selvityksessä, Viitanen sanoo. Viitanen muistuttaa, että kulttuuriin kannattaa satsata, koska sillä on merkitystä paitsi itseisarvona ja ihmisten henkisen hyvinvoinnin vahvistajana, mutta myös taloudellisesti alueiden elinvoiman ja taloudellisen kasvun mahdollistajana ja työpaikkojen luojana. Lähde: STT Info

HALI on käynyt sote-uudistuksesta annetut lomakemuotoiset yli 500 lausuntoa läpi lähes kaikkien kysymysten osalta. HALI painottaa, että kiire ei saa estää lausunnonantajien kritiikin ottamista vakavasti. Lausuntokierros on erityisen tärkeä siksi, että joitain keskeisiä sidosryhmiä ei ole kuultu esitystä valmisteltaessa. Vain kymmenen prosentin mielestä esityksellä voidaan päästä sen päätavoitteisiinPuolet lausujista nosti avovastauksissa esiin, että sote-maakuntien itsehallinto ei toteuduYli puolet kantaa ottaneista katsoi, että esitys ostopalvelujen hankinnan rajoituksista ei ole tarkoituksenmukainenLähes joka kolmannessa lausunnossa epäillään kustannusten kasvun hillintään pääsyäJärjestölähtöisen toiminnan turvaaminen nähtiin tärkeänäUseampi kuin kaksi kolmesta kritisoi ulkoistussopimusten mitätöintipykälää Lausuntopyynnön pääkysymykseen ”voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta” selvästi “kyllä” vastasi vain joka kymmenes lausujista. Kielteisellä kannalla sen sijaan oli kaksinkertainen määrä vastaajista, joka viides. - Tämä on äärimmäisen vakava viesti, jota ei voi jättää huomiotta. Lausunnonantajat kaipasivat sisältöuudistuksia rakenteiden rinnalle, ja uskoivat esityksellä voitavan päästä hyvinvointierojen kaventamiseen ja yhdenvertaisempaan saatavuuteen vain harvoin, sanoo HALI:n sote-palvelujen kehittämisestä vastaava johtaja Eveliina Vigelius. Puolet lausujista nosti avovastauksissa esiin, että sote-maakuntien itsehallinto ei toteudu Vajaa kolmannes lausunnonantajista näkee avovastauksissa itsehallinnon toteutumisen puutteelle syyksi ministeriön merkittävän ohjausvallan. Demokratian ei nähdä toteutuvan. - Samoilla linjoilla on esimerkiksi Kuntaliitto. Sen mukaan ”pitkälle palvelujen järjestämiseen ulottuva ministeriön ohjaus rajoittaa tosiasiallisesti itsehallintoa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia maakunnassa.” Jos ei ole tarkoitus, että ministeriö päättää maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvista asioista, asia on syytä kirjoittaa erityisesti järjestämislain pykäliin 23 ja 24 toisella...

SDP:n Pia Viitanen: Edistyksellinen eläinlaki tekemään parempaa huomista Sivistyksen mitta on, kuinka kohtelemme kaikkia, jotka eivät itse kykene puhumaan puolestaan. Myös eläimet ansaitsevat hyvän kohtelun, sanoo kansanedustaja Pia Viitanen (sd). Viitanen muistuttaa eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen välttämättömyydestä ja toivoo sen saattamista joutuisasti eduskuntaan. Uusi eläinlaki on hyvin tärkeää saada toteutettua tällä hallituskaudella. Lue juttu loppuun kokonaan STT Infon sivuilta. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro käsiteltäessä opposition välikysymystä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta Suomella on päätöksiin pystyvä ja toimintakykyinen hallitus, joka uskaltaa syvänkin kriisin keskellä katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Kansainvälisessä vertailussa olemme pärjänneet hyvin niin taudin taltuttamisessa kuin talouden hoidossakin. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua sekä tekoja työllisyyden parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Näihin tavoitteisiin hallitus on vahvasti sitoutunut ja etenemme määrätietoisesti Suomen parhaiden asiantuntijoiden viitoittamalla tiellä. Lue tämä juttu loppuun suomenpolitiikan verkkosivuilta. SDP:n Salonen: Lastensuojelun ylikuorma purettava Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti on julkaistu. Työryhmän laskelman mukaan lastensuojelussa on tällä hetkellä noin 2 000 työntekijän vaje. Lisäksi raportissa kiinnitetään huomiota useisiin muihin kehittämistarpeisiin sijaiskotien ja –huollon osalta. Kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) mukaan kenttä on jo pitkään oireillut liiallisen työkuorman vuoksi. Lastensuojelulain uudistuksella on kiire, jotta raportissakin esitetty muutos sosiaalityöntekijäkohtaisesta lapsimäärästä saadaan käytäntöön. Tavoitteena on, että vuodesta 2022 alkaen yhdellä sosiaalityöntekijällä voisi jatkossa olla enintään 35 lasta asiakkaana. Tämä vastaisi myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta. Tämän jutun voit lukea loppuun vastuulinensuomi.fi -verkkosivun artikkelista.