Month: joulukuu 2020

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään päättänyt palauttaa MAL-sopimusalueiden ulkopuolisten alueiden rakentamisen kannustimet tätä vuotta vastaaviksi. Alun perin ensi vuoden budjettiehdotus olisi muuttanut käynnistysavustusten ehtoja vain puolen vuoden voimassaolon jälkeen. Avustus on ollut tänä vuonna suuruudeltaan 1000 euroa asuntoa kohden. Avustukseen voi saada 2000 euron asuntokohtaisen korotuksen, mikäli kohde tehdään puurunkoisena eli tällöin avustus on 3000 euroa per asunto. Alkuperäisessä ensi vuoden budjetissa ehdotettiin, että avustusta voisi saada vain 2000 euroa asuntoa kohden ja ainoastaan, jos kohde toteutetaan puurunkoisena. - Valtion tukipolitiikan on syytä olla pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Tästä syystä olen tyytyväinen siihen, että aiemmin tänä vuonna linjatuista rakentamisen avustuskriteereistä MAL-sopimusalueiden ulkopuolisille alueille ei ensi vuonna tingitä, korostaa kansanedustaja Eveliina Heinäluoma. Tukipolitiikkaan ennakoitavuutta Uusien rakennushankkeiden käynnistyminen vie helposti vuoden tai kauemminkin. Valtion taloutta elvyttävä käynnistystoimi menee aivan hukkaan, mikäli ehtoja olisi jumpattu uusiksi vain puoli vuotta aiemmin päätetyn jälkeen. - On myös ARA-toimijan suunnittelun kannalta reilua, että avustukset ovat ennakoitavia. Jos rakennuttaja on lähtenyt suunnittelemaan betonitaloa porkkanana tämän käynnistysavustuksen saaminen, jää rakennuttaja nuolemaan näppejään, jos ehdot muuttuvat yhtäkkiä ja ennen kuin asia on saatu edes ARA:ssa vireille. Myöskään kesken suunnittelun betonitalon muuttaminen puurunkoiseksi on käytännössä mahdotonta, taustoittaa Heinäluoma. Maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimusalueilla eli suurten kaupunkiseutujen MAL-alueilla rakentamista päätettiin vauhdittaa jo aikaisemmin tänä vuonna valtion ja kaupunkialueiden yhteisissä sopimuksissa. Lähde: STT Info

Sivistysvaliokunnan mietintö oppivelvollisuuden uudistamisesta on valmistunut. Oppivelvollisuuden laajentamisella 18 vuoteen halutaan varmistaa, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Samalla nostetaan suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja kavennetaan oppimiseroja. Uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit. - SDP on johdonmukaisesti ajanut jo peruskoulu-uudistuksesta lähtien universaaleja, kaikkia koskevia koulutusuudistuksia. Oppivelvollisuusuudistus onkin tärkein koulutuspoliittinen hanke Suomessa vuosikymmeniin. Olen todella iloinen, että pitkäaikainen tavoitteemme nyt vihdoin toteutuu, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta iloitsee. - On myös syytä painottaa, että oppivelvollisuusuudistuksen ohella tulee edelleen jatkaa toimia koko koulutuspolun uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, sillä ne tukevat ja ovat edellytyksenä myös oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden ja toimeenpanon onnistumisessa, Eloranta painottaa. Valiokuntakäsittelyn yhteydessä asiantuntijat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että uudistus kohdistuu nimenomaan niihin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä toisen asteen koulutuksesta syrjään. - Onkin ensiarvoisen tärkeää, että uudistuksen toteuttamisessa oppilaiden riittävään tukeen ja ohjaukseen kiinnitetään huomiota. Lakiesityksessä onkin mukana mm. nivelvaiheen ohjausta, lisäohjausta keskeyttämisuhkatilanteisiin, valmentavan koulutuksen erityistä tukea, tehostettua opinto-ohjausta ja jälkiopinto-ohjausta. Sivistysvaliokunta piti tärkeänä myös opinto-ohjaajien koulutusmäärien riittävyyttä, Eloranta kertoo. Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota oppivelvollisuusuudistuksen onnistumisessa lasten ja nuorten riittävään tukeen. Yksilöllisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon ja oppilaitosnuorisotyön riittävällä määrällä on tärkeä merkitys. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää ratkaisuja mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki, hoito, kuntoutus sekä näihin...

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen 2.12.2020. Naton ulkoministerikokous järjestetään 1.-2.12.2020. Naton kumppanimaista Suomi, Ruotsi, Australia, Etelä-Korea, Japani ja Uusi-Seelanti sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan. 2.12. Suomea edustaa kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto. Videokokouksena järjestettävän keskustelun aiheena on Kiina. Kiinan globaalin roolin kasvaessa sen toimintaa arvioidaan eri tahoilla, myös Natossa. Suomi pitää tärkeänä Naton ja kumppanimaiden välistä hyvää keskusteluyhteyttä turvallisuusympäristöön liittyvissä kysymyksissä.