Month: syyskuu 2021

Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisa puhemies, Ryhdymme käsittelemään valtion ensi vuoden tuloja ja menoja tilanteessa, jossa maailma toipuu koronasta. Maailmantalous on kääntynyt vahvaan nousuun, joskin monella maalla on vielä pitkä matka koronaa edeltäneeseen taloudellisen toimeliaisuuteen. Kansakunnat ovatkin kilvan rasvanneet talouden rattaitaan elvytyksellä. Pandemia-aika on lisännyt jok’ikisen valtion velkaantumista Euroopassa. Suomi onneksemme kuuluu vähiten velkasuhdettaan kasvattaneiden maiden joukkoon. Vain kaksi maata on onnistunut hillitsemään suhteellista velkaantumistaan meitä paremmin euroalueella. Myös talouden toipumisessa Suomi poikkeaa valtavirrasta. Kun euroalueen talouksien ennustetaan saavuttavan koronaa edeltänyt tuotannon taso ensi vuoden loppuun mennessä, niin Suomi pääsi tähän tavoitteeseen jo viime keväänä. Ensimmäisten maiden joukossa koko Euroopassa. Jotain olemme täällä oikein tehneet. Arvoisa puhemies, Hallituksen budjettiesitys puolittaa alijäämän tästä vuodesta. 14 miljardista seitsemään miljardiin. Se on vieläkin liian suuri, mutta olemme oikealla tiellä. Velkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi. Ja velkaa vastustetaan parhaiten sillä, että pääsemme koronakuopan yli. Kerralla ja kunnolla. Juuri tästä talouden kansainväliset huippuasiantuntijat ovat meitä muistuttaneet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD varoitti euromaita elvytyksen liian aikaisesta äkkijarrutuksesta. Viime torstaina Euroopan keskuspankki väänsi finanssikriisin opetuksia oikein paksusta rautalangasta: "Finanssipoliittisten tukitoimien ennenaikainen päättyminen voisi heikentää elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa." Tälle Suomessa on esitetty myös poikkeavia näkemyksiä. Erityisesti oppositio on peräänkuuluttanut menoleikkauksia. Ketä siis uskoa? OECD:tä ja Euroopan keskuspankkia? Vai Riikka Purraa ja Petteri Orpoa? Siinäpä valinta. Mutta ei ehkä sittenkään niin kovin vaikea. Ärade talman,...

Perhevapaauudistus on ottamassa tärkeitä askeleita eteenpäin, joiden avulla pystymme tukemaan perheitä erilaisissa tilanteissa sekä tasa-arvon kehittymistä niin työssä kuin vapaalla. Siinä missä uudistus tasaa miesten roolia perheen kasvun äärellä tuo se naisille kaivatun avun palkkatasa-arvon kehittymisessä. Naisen euron arvo oli 84 senttiä vuonna 2020. Uudistuksen avulla saadaan naisten ja miesten palkkaeroja sekä kerääntyviä eläkkeitä tasa-arvoisemmiksi. -Olen erityisen iloinen perhevapaauudistuksen etenemisestä. Toimiessani pääluottamusmiehenä sain usein kuulla toiveita miehiltä, kuinka he haluaisivat viettää enemmän aikaa kotona vauva-aikana. Muun muassa näihin olemme saamassa nyt mahdollisuuksia ja helpotuksia uudistuksen myötä, Malm toteaa. Uudistuksella halutaan lisää joustavuutta perheiden tueksi. Perheet kaipaavat nykypäivänä erilaisia tukimalleja, joihin voi vaikuttaa esimerkiksi vanhempien mahdollinen vuorotyö tai opiskelut. Perhevapaauudistus tukee monimuotoisten perheiden tilannetta vauva-arjessa mahdollistamalla vanhempainpäivärahan jaettavaksi myös puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Tällä tavoin voidaan tukea lapsen mahdollisuutta olla kotona ympärillä olevien läheisten kanssa ja mahdollistaa joustavasti vanhempien työhön paluuta. - Yhteiskunnassa toivotaan joustamista ja sopimista, sekä ennen kaikkea keskustelua ja kuuntelua. Näillä eväillä tämä uudistus vuosien jälkeen rakentui. Jatkamme myös kohti tasa-arvoisempaa perhe- ja työelämää uudistuksen myötä, Niina Malm päättää. Lähde: STT InfoKuva: Jukka-Pekka Flander