Month: marraskuu 2021

Suomessa on 1,25 miljoonaa yhden hengen kotitaloutta, mutta yksinasuvien asemasta ei juuri puhuta politiikassa. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa pureudutaan yksinasumisen vaikutuksiin hyvinvoinnin, toimeentulon ja koronakriisin näkökulmista. Raportin kirjoittajat Mikko Lievonen ja Maija Mattila suosittelevat perustamaan yksinasumiseen keskittyvän parlamentaarisen komitean, jonka puitteissa kaikki eduskuntapuolueet osallistuisivat yksinasuvien aseman parantamiseen. Yksinasuminen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan Suomessa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tästä huolimatta yksinasuvat ovat näkymätön ryhmä politiikassa. Siinä missä perheiden, opiskelijoiden tai eläkeläisten asemaa edistetään kohdennetuilla toimilla ja etuuksilla, yksinasuvat usein ohitetaan päätöksenteossa. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen ja säätiössä hankevastaavana toiminut Maija Mattila haluavat raportillaan herättää päättäjät ottamaan kantaa yksinasuvien tilanteeseen. ”Yksinasuvat esiin! Miten huomioida yksinasuvat politiikassa” -raportin keskeinen huomio on, että yksinasuvat ovat moninainen ryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Yksinasuminen itsessään ei ole merkki huono-osaisuudesta, mutta tilastojen valossa yksinasumiseen liittyy useita sosioekonomisia riskitekijöitä. ”Vaikka moni yksinasuva pärjää hyvin, yksinasuvat ovat keskimäärin muita pienituloisempia ja köyhempiä. Esimerkiksi perustoimeentulotuen saajakotitalouksista 75 prosenttia on yhden hengen kotitalouksia”, Maija Mattila toteaa. Yhden hengen kotitaloudessa työttömyys tai lomautus iskee lujemmin kuin kotitaloudessa, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista. Myös asumiseen ja elämiseen kuluu yksin asuvalta ihmiseltä suhteessa enemmän rahaa, etenkin korkeiden elinkustannusten kaupungeissa. Yksinasuminen vaikuttaa myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Yksinasuvilla työikäisillä miehillä on kolme kertaa enemmän kuolleisuutta ja vakavaa masennusta parisuhteessa eläviin verrattuna. Saman ikäryhmän yksinasuvilla naisilla kuolleisuus- ja masennusluvut ovat kaksinkertaiset.  Koronapandemia on ollut erityisen hankalaa...

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paatero muistuttaa koronakriisin pitkäaikaisten yhteiskunnallisten vaikutusten minimoimisen tärkeydestä ja siitä, että myös aluevaaleissa ja hyvinvointialueiden käynnistyessä koronakriisin hoidon tulee olla keskiössä. Paatero puhui aiheesta tänään SDP:n puoluevaltuuston avauspuheenvuorossa Oulussa. Paatero muistuttaa, että koronakriisistä on tähän asti selvitty hyvin niin taloudellisilla kuin muillakin mittareilla. Hallitus on voimakkaasti tukenut suomalaisia yrityksiä, ja sitä kautta työpaikkoja, sekä korvannut kunnille täysimääräisesti koronasta aiheutuvat kulut, jotta ihmisten palvelut eivät ole vaarantuneet. Vaikka tätä on tehty valtion velkaantumisen kustannuksella, on ollut äärimmäisen tärkeää, että koronasta aiheutuva hyvinvointi- ja oppimisvelka pidetään mahdollisimman pienenä.   - Hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen on sellaista talouspolitiikkaa, jota juuri nyt tarvitsemme. Osaamis- ja hyvinvointivelan korko nimittäin on korkeampi kuin minkään muun velan, ja sitä meillä ei ole varaa jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi, painottaa Paatero. Paatero muistuttaa, että akuutti epidemiatilanne ei ole vielä hellittämässä ja oman lukunsa terveydenhuollon myllerrykseen tuo palvelujen siirtyminen hyvinvointialueiden järjestettäväksi.   - Ensisijaista tietysti on, että ymmärrämme koronatilanteen yhä olevan vakava ja että tulemme elämään jossain määrin epidemian kanssa myös ensi vuonna. Samalla meidän on rakennettava tulevia hyvinvointialueita niin parempien palveluiden kuin rakenteidenkin osalta, Paatero kertoo. Paatero huomauttaa, että tulevat hyvinvointialueet joutuvat korjaamaan koronan aiheuttamaa hoito- ja hyvinvointivajetta vielä pitkään, mutta uuden järjestelmän rakentaminen tulee ottaa myös suurena mahdollisuutena. Hyvinvointialueuudistus on hyvä hetki muuttaa rakenteita toimivammaksi, käyttää resursseja viisaammin sekä parantaa palvelutasoa ja integraatiota, joka on...

Kansanedustaja Tuula Väätäinen kysyi tänään eduskunnan kyselytunnilla miten hallitus turvaa sopimuspalokuntien aseman osana hyvinvointialueita. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 60 prosentissa pelastustoimen vuotuisista hälytystehtävistä. Esimerkiksi viime kesän Kalajoen laajojen metsäpalojen sammuttajista 90 prosenttia oli vapaaehtoisia. - Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Suomen pelastustoimea ja niiden toimintaedellytykset on turvattava sote-uudistuksessa, Väätäinen toteaa. - Sopimuspalokuntajärjestelmä on moninainen ja moniulotteinen, sekä toistaiseksi osittain valtakunnallisesti koordinoimaton kokonaisuus. On hyvä, että pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan, tunnistaen niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Näin koko maan kattavasta paloasemaverkostosta huolehditaan, Väätäinen sanoo. - Sopimuspalokuntien avulla pelastustoimen palvelut voidaan turvata tasapuolisesti maan kaikissa osissa ja toiminnalla on merkitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle, Väätäinen päättää. Lähde: STT InfoKuva: Jukka-Pekka Flander

Demarinuoret julkisti perjantaina 12.11. aluevaaliohjelmansa. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto vaatii tuntuvia tekoja hoitovelan purkamiseksi ja ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan palkkaepätasa-arvoon. ‒ Jokainen suomalainen ansaitsee hyvää hoitoa vuoden jokaisena päivänä, eikä näin tapahdu jos sote-ala kärvistelee palkkakuopassa. Nostamme aluevaalien alla esiin keinoja, joilla voidaan parantaa hoito- ja hoivatyöntekijöiden asemaa, lisätä pidemmällä aikavälillä alan vetovoimaisuutta sekä purkaa samalla valtavaa hoitajapulaa, Perholehto toteaa. Vuosien 2016-2019 välillä esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen hakijamäärät ovat pudonneet kolmanneksella ja jyrkkää notkahdusta on myös korkea-asteen hoitoalan koulutukseen hakevissa. Samanaikaisesti alalta eläköityy lähivuosina paljon henkilöstöä. Perholehto katsoo, että alan vetovoimaisuuden turvaamiseksi tarvitaan isoja muutoksia. Esimerkiksi 7,5 tunnin työpäivä viitenä päivänä viikossa ei ole kiveen hakattu totuus, jota ei voisi muuttaa.  ‒ Ilman riittävää määrää hyvinvoivia soteammattilaisia meitä ei hoida tulevaisuudessa kukaan. Alan vetovoimaa on parannettava muun muassa lyhennetyllä työviikolla, paremmalla johtamisella, henkilöstömäärän riittävyyden varmistamisella sekä satsauksilla hyvinvointiin työssä. Yksi keskeinen keino on myös työperäisen maahanmuuton lisääminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen helpottaminen, Perholehto jatkaa. Demarinuoret vaatii toimenpiteitä myös mielenterveystyöhön. Koronakriisi on syventänyt pahoinvointia, joka kytee suomalaisessa yhteiskunnassa. Hoitoon ei pääse ajoissa ja ongelmat pahenevat hoidon viivästymisen takia. - Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tulee vahvistaa ja varhaista mielenterveysongelmien tunnistamista tulee kehittää. Käytännössä esimerkiksi oppilaitosten yhteyteen on palkattava psykiatrisia sairaanhoitajia ja terveystarkastuksiin on sisällytettävä mielenterveyskartoitus. Akuuttiavun tarpeeseen tulee vastata ottamalla käyttöön monitoimijainen päivystysmalli, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja täydentävässä roolissa järjestöjen edustajat toteuttavat kiireellisiä päivystyspalveluja,...