Month: joulukuu 2021

Suomen tuella avustetaan seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan uhreja Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, sekä toimeenpannaan tuomioistuimen entisille lapsisotilaille määräämiä hyvityksiä Kongon demokraattisessa tasavallassa. ”Kansainvälisellä rikostuomioistuimella on ainutlaatuisen tärkeä tehtävä kansainvälisessä sääntöpohjaisessa järjestelmässä, jonka tukeminen on Suomen keskeisiä ulkopoliittisia tavoitteita”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerin mukaan uhrien kuulemisen ja osallistumisen ohella on tärkeää, että uhrit voivat saada tukea kärsimyksistään selviämiseen. ”Suomen kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperusteista. Suomi tukee kaikkein laajimpien ja vakavimpien ihmisoikeusloukkausten uhreja. Seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan uhreista valtaosa on naisia ja tyttöjä, joiden oikeuksien ja aseman edistäminen on Suomen kehityspolitiikan johtavia tavoitteita”, korostaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court, ICC) uhrirahasto auttaa kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten ja ihmisoikeusloukkausten uhreja. Rikoksiin kuuluvat kansanmurha (joukkotuhonta), sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Uhrirahasto toteuttaa uhrien avustusohjelmia ja toimeenpanee ICC:n uhreille määräämiä hyvityksiä. Suomi on tukenut ICC:n uhrirahaston toimintaa sen perustamisesta lähtien. Vuonna 2021 myönnetyn tuen, yhteensä 575 000 euroa, myötä Suomi kasvattaa merkittävästi tukeaan aiemmista vuosista ja nousee yhdeksi uhrirahaston suurimmista rahoittajista. Lähde: STT Info

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm on huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi, joten enää ei puhuta mistään yksilötason ongelmasta: työkyvyttömyys maksaa useita miljardeja vuosittain yhteiskunnalle. Eläketurvakeskuksen mukaan keskimäärin noin 50 henkilöä jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle. - Työssä jaksamisesta huolehtimattomuus tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin siitä huolehtiminen. Siksi haluaisin aloittaa keskustelun mahdollisuudesta luoda työntekijöille oikeus osa-aikatyöhön tiettyjen ehtojen täyttyessä. Syitä voisi olla työssä jaksamisen lisäksi esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien hoitaminen. Parhaimmassa tapauksessa työelämän joustot pitäisivät työntekijän työelämässä, kun vaihtoehtona olisi kokonaan hoitovapaalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, Malm ehdottaa.Malm korostaa, että osa-aikatyön mahdollistaminen on yksi keino. Koko työkalupakki tarvitaan käyttöön, kun tulevaisuuden työelämää kehitetään.- Onhan meidän järjestelmämme jollain tavalla rikki, jos ihmiset palavat loppuun. Työntekijöiden työoloja ja työssä jaksamista on viisasta edistää monin tavoin, kuten hyvällä johtamisella, ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla, vaikutusmahdollisuuksilla oman työn ja osaamisen kehittämiseen sekä houkuttelevalla palkkauksella suhteessa työmäärään, toteaa Malm.Esimerkiksi näin aluevaalien alla Malm nostaa sote-alan henkilöstön. Malm pitää henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista tulevien aluevaltuustojen tärkeimpänä tehtävänä.- Jos sote-alan ammattilaiset eivät jaksa omassa työssään, negatiiviset vaikutukset kertaantuvat meidän kaikkien muiden kohdalla. Kustannukset nousevat usein moninkertaisiksi, kun avunsaanti viivästyy. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että palvelujärjestelmämme kaatuu hyvinvoivan henkilöstön puutteeseen. Tätä tammikuussa valittavien aluevaltuustojen on syytä miettiä, kun he tekevät päätöksiä 172 900 ihmisen työoloista, Malm alleviivaa. Malm korostaa, että osa-aikatyön mahdollistaminen on yksi keino. Koko työkalupakki tarvitaan käyttöön, kun tulevaisuuden työelämää...

Hallitus on myöntänyt 16.12.2021 Utsjoen äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 300 000 euroa. Rahoituksella tuetaan Utsjoen kestävän elinkeinotoiminnan edistämistä. Lapin liitolle myönnetty rahoitus on tarkoitettu Utsjoen kalastuskiellosta aiheutuneen paikallisen elinkeinoelämän muutostilanteen hoitamiseen ja koordinaation sekä kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseen. Tenojoelle on tehty määräaikainen kalastuskielto Suomen ja Norjan yhteisellä päätöksellä. Rajoituksen syy on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. - Tenojoella jouduttiin viime kesänä ottamaan käyttöön historian kovimmat rajoitukset lohen pyynnin osalta, koska lohikanta on voimakkaasti heikentynyt. Rajoituksista on ollut valtavat taloudelliset menetykset niin Utsjoen kunnalle kuin yrittäjille kalastusmatkailutulojen menetyksen myötä ja on tärkeää, että valtiovalta tulee vastaan tukitoimenpitein asiassa, Ojala-Niemelä päättää. Lähde: STT Info

THL julkaisi maanantaina 13.12. tutkimuksen korkeakouluopiskelijoiden mielenterveydestä. Tulokset ovat kylmäävät: joka kolmas opiskelijoista kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Jo ennen koronaa mielenterveysongelmat olivat yleisin syy työkyvyttömyyteen sekä sairaspoissaoloihin. Eduskunta keskustelee tiistaina 14.12. vuoden 2022 budjetista. Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela painottaa mielenterveyteen tehtävien panostusten tärkeyttä.– Mielenterveyden kriisin hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää ketään työkyvyttömyydelle. Suomessa on jo nyt vakava pula osaavista työntekijöistä, Suomela toteaa.Jo ennen koronaa lähes 20 prosentilla suomalaisista oli jokin mielenterveyden häiriö. Joka viides vuonna 1997 syntyneistä on saanut jonkin psykiatrisen diagnoosin. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.– Opiskelijat ja muut koronasta poikkeuksellisen paljon kärsineet suomalaiset eivät kaipaa leikkauksia vaan apua ja tukea. Siksi panostamme oppilas- ja opiskelijahuoltoon, työhyvinvointiin ja mielenterveyteen. Tavoitteena on puolittaa mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä tällä vuosikymmenellä, Suomela kirjoittaa.Myös aluevaalit ovat tärkeässä osassa mielenterveyden kriisin torjumisen ja työkyvyn vahvistamisen kannalta.– Mielenterveyden kriisin torjumisessa onnistuminen vaatii paljon työtä myös tulevilta aluevaltuustoilta. Siksi mielenterveys on yksi Vihreiden kärkiteemoista tammikuun aluevaaleissa. Tarvitaan panostuksia niin mielenterveyspalveluihin kuin ennaltaehkäisyyn. Tässä myös sosiaalityöllä on keskeisen tärkeä rooli, Suomela korostaa. Lähde: STT Info

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään päättänyt vuoden 2022 valtion talousarvioesityksen jakamattomasta varauksesta. Pohjois-Savoon kohdentuu 1,2 miljoonan euron potti Leppävirrassa sijaitsevan maantien 16393 eli Kurjalanrannantien kunnostukseen. Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on iloinen Pohjois-Savon saamasta rahoituksesta ja siitä, että se kohdistuu pitkään suuressa kunnostuksen tarpeessa olevalle tieosuudelle. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään päättänyt vuoden 2022 valtion talousarvioesityksen jakamattomasta varauksesta. Pohjois-Savoon kohdentuu 1,2 miljoonan euron potti Leppävirrassa sijaitsevan maantien 16393 eli Kurjalanrannantien kunnostukseen. Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on iloinen Pohjois-Savon saamasta rahoituksesta ja siitä, että se kohdistuu pitkään suuressa kunnostuksen tarpeessa olevalle tieosuudelle. - Kurjalanrannantien huono kunto on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Tieosuuden huono kunto on tieturvallisuusriski sekä haitta alueella liikkuville ihmisille. Viimeisimmät mittavat peruskorjaustoimet tieosuudella on tehty 1990-luvulla. Väyläviraston ylläpitämä tieosuuksien ajankohtainen kuntokartta näyttää Kurjalanrannantien osalta enimmäkseen punaista ja tien päällysteen kuntoluokitus on erittäin huono. Tien huonosta kunnosta kärsivät tietä säännöllisesti käyttävät alueen asukkaat, alueella toimivat yritykset sekä tiellä liikkuva raskas ja muu liikenne. On korkea aika tieosuuden peruskorjaukselle. Olen iloinen, että valtionvarainvaliokunta on nyt huomioinut Kurjalanrannantien suuren korjaustarpeen ja tällä 1,2 miljoonan määrärahalla kauan tarvittu tien peruskorjaus saadaan vihdoin tehtyä, sanoo kansanedustaja Tuula Väätäinen. Lähde: STT Info / Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) toteaa iloitsevansa todella paljon, että edunvalvonta tuottaa tulosta ja Kouvolan lahjatoive toteutui. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto esitti lisää rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, joka on osa investointiohjelmaa ja olennainen osa liikenteen ilmastotyötä. Valkealanväylä on pohjoinen sisääntulotie ja tärkeä yhteys Kouvolan ja Kuusankosken suunnista Valkealaan. Jalankulku- ja pyöräilyväylän puuttumisen vuoksi pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat kulkemaan pientareella. - Matka käsittää Ahlmanintieltä aina Kuusanlammentien liittymään saakka. Koko osuudella liikenneturvallisuus on heikko ja vaarallinen, sillä Maantie 370 liikennemäärä on 7000-8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös raskaiden ajoneuvojen seassa liikkuu keskimäärin 100-200 pyöräilijää ja jalankulkijaa vuorokaudessa. Tien parantamisella on siis korkea prioriteetti ollut jo pidemmän aikaa, Werning huomauttaa. Uuden väylän rakentamishanke parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteita ja liikenneturvallisuutta olennaisesti. - Näillä toimilla taataan jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustavat ja turvallisemmat sekä viihtyisämmät olosuhteet, Werning sanoo. Werning toteaa lisäksi, että samalla raviradan liittymän siirto maantielle 370 parantaa kulkuyhteyksiä ja liikenteen sujuvuutta. Valtio on asettanut tärkeitä tavoitteita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Tavoitteena on parantaa liikkumisen turvallisuutta, houkuttelevuutta, viihtyisyyttä ja myös pyörämatkailun edellytyksiä. - Suomen tavoitteena on kasvattaa 30 prosenttiin kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteena on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, Werning sanoo. Talousarvioesityksessä vuodelle 2022 kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan esitetään 4 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston toukokuun alussa hyväksymässä fossiilittoman liikenteen tiekartassa investointiohjelmaan on kuitenkin tavoitteena kohdentaa 30 miljoonaa euroa per vuosi 2022–2024 aikana. Lähde:...

SDPn kouvolalaisella kansanedustaja Paula Werningillä on todennäköisesti koronatartunta. - Kahdesta rokotteesta huolimatta olen saanut positiivisen tuloksen koronan pikatestistä. Odottelen parhaillaan virallisen testin tulosta, mutta ennustan senkin näyttävän plussaa. Oloni on onneksi kaikin puolin hyvä ja olen oireeton. Kanssani viime päivinä olleille ihmisille on ilmoitettu tartunnastani. - Osasin epäillä itselläni mahdollista tartuntaa, sillä osa perheenjäsenistäni saivat pikatestissä positiivisen tuloksen. Myös muu perhe on käynyt virallisessa testissä. Meille korona tuli siis koulun kautta, kuten niin moneen muuhunkin perheeseen viime aikoina.  - Olen nyt karanteenissa ja jatkan etätyöskentelyä kotoa käsin. Kiitos kaikista lämpimistä viesteistänne! Yhdessä vastuullisesti toimien saamme tämänkin tautihuipun ennen pitkää taittumaan. Werning on 1. kauden kansanedustaja ja Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Aiemmalta ammatiltaan hän on sairaanhoitaja. Lähde: STT Info

Marinin hallitus on laatinut toimenpidesuunnitelman lasten vuoroasumisen kehittämiseksi. Toimenpidesuunnitelma sisältää ehdotuksia sosiaaliturvan, sivistyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä siten, että lasten vuoroasumistilanteet sekä muut kahden kodin tilanteet huomioitaisiin Suomessa paremmin. SDP:n kansanedustaja Niina Malm tunnistaa uudistamisen tarpeen: - Olen saanut runsaasti yhteydenottoja erityisesti siitä, että kahdessa kodissa asuvat lapset saavat vain toisesta osoitteesta koulukyydin. Haja-ajatusalueilla, kuten meillä Etelä-Karjalassa, tämä on iso ongelma ja hankaloittaa merkittävästi perheiden elämää. Esimerkiksi vuorotyötä tekevien lapset ovat todella vaikeassa asemassa, kun vanhempien ei ole mahdollista viedä lasta kouluun. Jos matkaa on 15 kilometriä, on selvää, ettei lapsi voi olla toisen vanhemman luona tasa-arvoisesti. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään tehtäväksi selvitys kuntien esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisesta vuoroasumistilanteisiin. - Lähtökohdan tulee olla, että lapset saavat asua molemmilla vanhemmilla tasa-arvoisesti. Kenenkään ei pitäisi olla viikonloppuvanhempi pakon sanelemana. Aion seurata toimenpidesuunnitelman täytäntöönpanoa ja tehdä tarvittaessa asiasta aloitteen, Malm kertoo. Toimenpidesuunnitelma on tällä hetkellä lausuntokierroksella, joka päättyy 14.1.2022. Lähde: STT Info