Month: toukokuu 2022

Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) kuvaa tänään hyväksyttyä uutta ilmastolakia merkityksellisenä virstanpylväänä matkalla kohti hiilineutraaliuutta. Hän arvioi että Suomen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole ainoastaan moraalisesti motivoitunutta vaan myös hyödyllistä maan taloudelle ja hyvinvoinnille. - Näinä aikoina hintojen noustessa ja monen kamppaillessa nousua vastaan arjessaan, on tärkeää muistaa että vahva ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei lisää ongelmia, vaan ratkoo niitä. Ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan osuvasti, että jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka ja siirtyminen hiilineutraliuteen auttavat lievittämään Ukrainan sodan aiheuttamaa kustannusshokkia, sanoo ympäristövaliokunnassa istuva Kvarnström. Kvarnström on myös sitä mieltä, että EU-tason ratkaisut ovat välttämättömiä ja keskeisiä. Hän ei kuitenkaan näe ongelmaa kunnianhimoisemman politiikan ajamisessa kuin muualla EU:ssa. Päinvastoin, hän pitää sitä oikeutettuna. - Juuri tästä syystä meidän täytyy ottaa johtoasema, jotta voimme vaikuttaa uskottavasti EU:n sisällä. Samalla valitsemamme linja hyödyttää koko maata, jonka lisäksi saamme nopeammin puhtaamman ympäristön ja kestävämmän yhteiskuntajärjestelmän, sanoo Kvarnström joka uskoo, että uudistetun ilmastolain avulla Suomi voi turvallisemmin saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.  Välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä tiukempi päästötavoite vuodelle 2050 ovat uuden ilmastolain keskiöissä. Kvarnström toivottaa tervetulleeksi myös lakiin sisältyvän ehdotuksen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman laatimisesta. Ilmastolaki laadittiin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Seuraavaksi Kvarnström näkee tärkeänä, kuten myös ympäristövaliokunta mietinnössään, että arvioidaan mahdollisimman pian Venäjän ja Ukrainan tilanteen seuraukset Suomen huoltovarmuudelle, jotta tämä näkökulma voidaan huomioida ilmastotoimien suunnittelussa. Lähteet: STT & SDP EduskuntaKuva: Jukka-Pekka Flander

Eilisen täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen esityksiä etuuksien ylimääräisestä kansaneläkeindeksin tarkistuksesta ja seitsemän päivän hoitotakuusta. Kansaneläkeindeksi ylimääräinen tarkistus on vallitsevassa tilanteessa tarpeellinen, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan hinta on noussut. Korotukset yksittäisiin etuuksiin ovat noin 3,5 prosenttia. Näin muun muassa täysi takuueläke nousee noin 30 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa noin 18 euroa kuukaudessa. -Näitä korotuksia tarvitaan, koska ne menevät suoraan elämiseen ja tavallisen arjen ja siitä selviämisen tukemiseen. Ei-kurjistavan politiikan arvo kasvaa yhteiskunnallisesti haastavina aikoina, joiden äärellä olemme olleet viime vuosina ensin koronan kurittaessa ja sitten turvallisuusympäristön muutoksen vaikutusten keskellä, sanoo kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kim Berg. Seitsemän päivän hoitotakuun tavoitteena on, että perusterveydenhuollon palvelut olisivat yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kohtuullisen ajan sisällä. Hoitotakuun tiukentamisen avulla entisen kolmen kuukauden sijasta perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon pariin olisi päästävä seitsemässä päivässä. Myös suun terveydenhoidon kohdalla ensimmäisen kontaktin saisi aiempaa nopeammin, kun sen olisi tapahduttava kolmen kuukauden sisällä aiemman kuuden kuukauden sijaan. -Hoitoon pääsyn ja ensimmäisen kontaktin nopeuttaminen niin fyysisten kuin psyykkisten ongelmien kohdalla estää inhimillisen kärsimyksen syvenemisen, kun terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät auttamaan kutakin henkilökohtaisesti jo varhaisessa vaiheessa. Samalla terveysongelmien ratkaiseminen ilman, että ne ehtivät kärjistyä pidemmälle, tuo taloudellisia säästöjä, kertoo Berg hoitotakuun monista positiivisista vaikutuksista. Uudistus ei kuitenkaan onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa perusterveydenhuollossa. Sen lisäksi, että lisähenkilöstöä rekrytoidaan, on tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon pito- ja vetovoima. Ministeri Kiurun asettama poikkihallinnollinen työryhmä on ehdottanut työvoiman...

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu piti ryhmäpuheen 16.5.2022 Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa. Puheessaan Hopsu totesi Venäjän täysimääräisen hyökkäyksen Ukrainaa kohtaan romuttaneen luottamuksen Venäjään. Hopsu sanoi Vihreän eduskuntaryhmän kannattavan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. - Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä valmistella. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista. Se ei ole ketään vastaan, Hopsu sanoi. - Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Natoon haetaan ja liitytään täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin, Hopsu totesi. Hopsun mukaan Suomi on jo aikaisemmin valinnut poliittisen liittoutumisen ja läntisen arvoyhteisön. - Euroopan Unioni on myös turvallisuusyhteisö, jonka puolustuskyvyn vahvistaminen on järkevää Naton rinnalla ja sitä tukien. Naton jäsenenä voimme kehittää yhteistä puolustusta pohjoismaiden lisäksi myös muiden tärkeiden kumppaneidemme, kuten Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Balttien kanssa. Me saamme puolustukseemme apua, ja olemme valmiita auttamaan liittouman maita artikla 5:n mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko liittokuntaa, Hopsu totesi. Hopsun mukaan Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin on varauduttu Natoon hakemisen kynnyksellä. - Jos vaikutusyrityksiä nähdään, olemme varautuneet, olemme yhtenäisiä, emmekä ole yksin. Suomi ei ole uhka kenellekään nyt, eikä tulevaisuudessa. - Olemme viisaasti pitäneet oven Natoon auki, nyt on syytä astua eteisestä tuvan puolelle, Hopsu päätti puheensa. Puhe kokonaisuudessaan: Meidän rauhan aikaa eläneiden ja lastemme perusturvallisuus on järkkynyt.  Vaikka isovanhempiemme sotamuistot ovat meille tuttuja, vaikka näimme Venäjän ihmisoikeusloukkaukset...

Kansanedustaja Marko Asell (sd.) pitää ajokorttilain uudistamista nuorten kuljettajien osalta erittäin tarpeellisena. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka esittää uudistuksessa, että 17-vuotiaiden osalta nykyisestä lupamenettelystä luovutaan tarpeettomana, koska 90-95% hakijoista saa lain perusteella luvan. Ajokorttiin esitetään rajoituksia Jatkossa luvan saisi huoltajan suostumuksella, mutta 17-vuotiaiden ajokorttiin esitetään rajoituksia, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta. 17-vuotias kuljettaja joutuisi käyttämään nuoren kuljettajan merkkiä ajoneuvossa, ajaminen olisi kielletty öisin klo 00-05 välillä ja matkustajia saisi olla kyydissä vain yksi. Rajoituksilla halutaan estää tilanne, jossa 17-vuotias joutuisi yöaikaan juoppokuskiksi ja kaveriporukan ryhmäpaineen alle. Vakavissa liikenneonnettomuuksissa nämä ovat juuri yleisiä taustatekijöitä. Rajoitukset poistuisivat automaattisesti kuljettajan täytettyä 18 vuotta. Pakollinen ajorataharjoittelu Lisäksi B-ajokortin koulutukseen sisällytettäisiin simulaattorin sijaan pakollinen ajorataharjoittelu, mikäli rata käytettävissä 80 km säteellä. Ajokieltoon määrättyjen kuljettajien pakollinen lisäkoulutus laajennettaisiin autojen ja moottoripyöräluokkien lisäksi myös mopoja, mopoautoja ja traktoriluokkia. Tällä havaittu olevan hyvä vaikutus riskikäyttäytymisen vähentämiseen. Teoriakokeen vilpistä säädettäisiin rangaistukseksi 6kk osallistumiskielto. Ajokorttilain uudistuksen seurantaan muiden kohtien osalta palataan myöhemmin. - Olen puhunut jo vuosia liikenneturvallisuuden parantamisesta. Erityisesti nuorten kuljettajien osalta on ollut havaittavissa kaveriporukassa tapahtuvia vakavaa piittaamattomuutta, mikä on johtanut jopa kuolonkolareihin. Erityisen tyytyväinen olen pakolliseen ajoharjoitteluun, mikään simulaattori ei pysty korvaamaan todellisia tilanteita esimerkiksi liukkaalla tiellä, Asell sanoo. Lähteet: STT / SDP