Author: Toimittaja

Kovat hinnat näkyvät nyt ihmisten arjessa, kun inflaatio on kiihtynyt nopeinta tahtia liki 40 vuoteen. Tällä hetkellä inflaatio on 7,8 prosenttia ja tavallista korkeampi inflaatio voi kestää pidempään kuin aluksi arvioitiin.  Yhtälö on haastava. Toisaalta tilannetta on helpotettava ja hintojen nousua tulee kompensoida heille, jotka siitä eniten kärsivät. Samaan aikaan pitäisi välttää itse ongelman pahentamista. Siksi laajat haulikolla ammutut veronkevennykset eivät saa ekonomistien tukea tässä tilanteessa.  Hallitus on jo reagoinut hintojen nousuun tekemällä aikaistetun indeksikorotuksen sosiaaliturvaan ja parantamalla työmatkavähennystä. Eläkkeensaajille on tehty pieni veronkevennys. Syksyn budjettiriihessä tarvitaan lisää toimia hintojen nousuun vastaamiseksi. Erityisesti lapsiperheiden, pitkää työmatkaa ajavien ja eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi.  Tilannetta kannattaisi helpottaa kolmella tehokkaalla täsmätoimella: varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, matkakuluvähennyksen korottaminen ja ansiotuloverotuksen alentaminen pieni- ja keskituloisille, mukaan lukien eläkkeensaajat.  Kohtuullisella noin 100-150 miljoonan satsauksella varhaiskasvatusmaksujen tulorajoja olisi mahdollista korottaa 30-40 prosenttia. Silloin keskipalkkaisissa kahden vanhemman perheissä päivähoitomaksut puolittuisivat tai painuisivat hyvin lähelle nollaa.  Kustannukset olisivat hyvin kohtuulliset julkiselle taloudelle verrattuna esimerkiksi yleisiin veronkevennyksiin.  Matkakuluvähennyksen nostaminen vaikuttaisi erityisesti heihin, jotka liikkuvat pitkiä välimatkoja. Nyt jo tehtyä matkakuluvähennystä tulisi jatkaa ensi vuoden ajan ja harkita sen nostamista 0,30 eurosta per kilometri 35 senttiin.  Kolmas keino on ansiotuloverotuksen laskeminen pieni- ja keskituloisille. Tässä eläkkeensaajia ei saa unohtaa, vaan samat veronkevennykset on ulotettava myös työeläkkeensaajille. Nämä kolme täsmätoimea kohdistuisivat oikein tilanteessa, jossa hinnat nousevat rajummin kuin vuosikymmeniin.  Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä julkistaa elokuussa paketin toimista,...

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan Suomeen tarvittaisiin tutkimuslainsäädäntöneuvosto. Eloranta on jättänyt aiheeseen liittyen kirjallisen kysymyksen. - Ministeriöillä ja tutkimusorganisaatioilla ei ole yhteistä säännönmukaisesti toimivaa foorumia, jossa keskustella lainsäädäntöön liittyvistä uudistustarpeista tai havaituista ongelmista. Keskustelu toteutuu usein liian myöhäisessä vaiheessa. Seurauksena voi olla tutkimuksen kannalta toimimatonta lainsäädäntöä, resurssien tehotonta käyttöä ja jopa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksien heikentymistä ja sitä kautta TKI-toiminnalle asetettujen tavoitteiden heikompaa toteutumista, Eloranta sanoo. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa, TKI-tiekartassa, sekä terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategiassa asetetaan korkeat odotukset suomalaiselle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Suomalaista tutkimuslainsäädäntöä onkin uudistettu aktiivisesti erityisesti terveyteen liittyvän tutkimuksen alalla, esimerkkeinä biopankkilaki ja genomilaki. - Suomen tavoitteena on pitkään ollut luoda tutkimustoimintaa tukevaa lainsäädäntöä, mutta toteutuneet muutokset eivät kaikki ole aina toivotulla tavalla parantaneet kansallisen TKI-toiminnan edellytyksiä. Ongelman juurisyitä ovat osaamis- ja resurssivaje tutkimuslainsäädännön lainvalmistelussa ja erityisesti vaikutusten arvioinnissa sekä tiedon ja kommunikaation puute modernin tutkimustoiminnan luonteesta ja lainsäädännöllisistä tarpeista. Ajatustenvaihtoa tutkimusorganisaatioiden ja lainvalmistelun välillä ei ole riittävästi, Eloranta sanoo. - Säännöllisesti kokoontuva tutkimuslainsäädäntöneuvosto voisi toimia keskeisenä foorumina Suomen valtionhallinnon ja tutkimuskentän välillä tutkimuslainsäädännöllisten ja -hallinnollisten asioiden käsittelyssä ja näin olisi mahdollista saada aikaan aiempaa paremmin tutkimustoimintaa tukevaa lainsäädäntöä, Eloranta toteaa. Lähteet: SDP Eduskunta / STTKuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ihmettelee Petteri Orpon puheita kokoomuksen puoluekokouksessa. - Orpon puhe jättää hämmentyneen olon. Sen jälkeen, kun kokoomus on vaatinut moneen kertaan valtion velkaantumisen pysäyttämistä, niin puheenjohtaja Orpo esittää puoluekokouksessa huolettomasti Suomelle miljardien lisävelanottoa, Lindtman toteaa. Puheessaan Orpo lupasi paitsi miljardiluokan pysyvän tuloveroalen, myös alentaa marginaalivero 50 prosenttiin. Käytännössä nämä lupaukset tarkoittaisivat useiden miljardien lisävelkaantumista vaalikauden aikana. - Kokoomuksen verolinjan suurimmat hyötyjät ovat yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat suurituloiset. Heille Orpo lupaa jättipottia: tuhansien eurojen veronalennuksen joka vuosi samalla kun työntekijöille, hoitajille, opettajille ja pienyrittäjille on Orpon velkakassasta jäämässä vain työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan suunnatut leikkaukset. Tasan ei kävisi onni edes hyväosaisille. Yksistään marginaaliveron alentaminen 50 prosenttiin maksaa lähes miljardi euroa vuodessa. Summasta 713 miljoonaa euroa menisi kaikkein hyvätuloisimmalle kymmenykselle, ja suurituloisin prosentti kansalaisista korjaisi veroalekakusta peräti 293 miljoonan euron potin. - Kysymys kuuluu: ketä kokoomuksen johtajista pitää uskoa? Samalla, kun Orpon puheista jää hämmentynyt olo, on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen suorasanaisempi. Mykkänen ansaitsee tunnustuksen rehellisyydestä. Hän myönsi perjantaina HS:n haastattelussa, että kokoomuksen veroesitykset merkitsevät lisävelkaantumista. Orpon uusissa puheissa miljardien lisävelanotto hyväksytään – kunhan veroalennukset hyödyttävät kaikkein suurituloisimpia. - Yleisten, ensi vaalikauteen liittyvien löysin verolupausten sijaan pitäisi nyt keskittyä siihen, miten tässä ja nyt voidaan auttaa hintojen nousun takia vaikeuksissa olevia ihmisiä. Tässä harkinnassa kohdennetut, tehokkaat ja oikeudenmukaiset täsmätoimet verotuksessa on pidettävä työkalupakissa, Antti Lindtman päättää....

Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) kuvaa tänään hyväksyttyä uutta ilmastolakia merkityksellisenä virstanpylväänä matkalla kohti hiilineutraaliuutta. Hän arvioi että Suomen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole ainoastaan moraalisesti motivoitunutta vaan myös hyödyllistä maan taloudelle ja hyvinvoinnille. - Näinä aikoina hintojen noustessa ja monen kamppaillessa nousua vastaan arjessaan, on tärkeää muistaa että vahva ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei lisää ongelmia, vaan ratkoo niitä. Ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan osuvasti, että jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka ja siirtyminen hiilineutraliuteen auttavat lievittämään Ukrainan sodan aiheuttamaa kustannusshokkia, sanoo ympäristövaliokunnassa istuva Kvarnström. Kvarnström on myös sitä mieltä, että EU-tason ratkaisut ovat välttämättömiä ja keskeisiä. Hän ei kuitenkaan näe ongelmaa kunnianhimoisemman politiikan ajamisessa kuin muualla EU:ssa. Päinvastoin, hän pitää sitä oikeutettuna. - Juuri tästä syystä meidän täytyy ottaa johtoasema, jotta voimme vaikuttaa uskottavasti EU:n sisällä. Samalla valitsemamme linja hyödyttää koko maata, jonka lisäksi saamme nopeammin puhtaamman ympäristön ja kestävämmän yhteiskuntajärjestelmän, sanoo Kvarnström joka uskoo, että uudistetun ilmastolain avulla Suomi voi turvallisemmin saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.  Välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä tiukempi päästötavoite vuodelle 2050 ovat uuden ilmastolain keskiöissä. Kvarnström toivottaa tervetulleeksi myös lakiin sisältyvän ehdotuksen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman laatimisesta. Ilmastolaki laadittiin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Seuraavaksi Kvarnström näkee tärkeänä, kuten myös ympäristövaliokunta mietinnössään, että arvioidaan mahdollisimman pian Venäjän ja Ukrainan tilanteen seuraukset Suomen huoltovarmuudelle, jotta tämä näkökulma voidaan huomioida ilmastotoimien suunnittelussa. Lähteet: STT & SDP EduskuntaKuva: Jukka-Pekka Flander

Eilisen täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen esityksiä etuuksien ylimääräisestä kansaneläkeindeksin tarkistuksesta ja seitsemän päivän hoitotakuusta. Kansaneläkeindeksi ylimääräinen tarkistus on vallitsevassa tilanteessa tarpeellinen, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan hinta on noussut. Korotukset yksittäisiin etuuksiin ovat noin 3,5 prosenttia. Näin muun muassa täysi takuueläke nousee noin 30 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa noin 18 euroa kuukaudessa. -Näitä korotuksia tarvitaan, koska ne menevät suoraan elämiseen ja tavallisen arjen ja siitä selviämisen tukemiseen. Ei-kurjistavan politiikan arvo kasvaa yhteiskunnallisesti haastavina aikoina, joiden äärellä olemme olleet viime vuosina ensin koronan kurittaessa ja sitten turvallisuusympäristön muutoksen vaikutusten keskellä, sanoo kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kim Berg. Seitsemän päivän hoitotakuun tavoitteena on, että perusterveydenhuollon palvelut olisivat yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kohtuullisen ajan sisällä. Hoitotakuun tiukentamisen avulla entisen kolmen kuukauden sijasta perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon pariin olisi päästävä seitsemässä päivässä. Myös suun terveydenhoidon kohdalla ensimmäisen kontaktin saisi aiempaa nopeammin, kun sen olisi tapahduttava kolmen kuukauden sisällä aiemman kuuden kuukauden sijaan. -Hoitoon pääsyn ja ensimmäisen kontaktin nopeuttaminen niin fyysisten kuin psyykkisten ongelmien kohdalla estää inhimillisen kärsimyksen syvenemisen, kun terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät auttamaan kutakin henkilökohtaisesti jo varhaisessa vaiheessa. Samalla terveysongelmien ratkaiseminen ilman, että ne ehtivät kärjistyä pidemmälle, tuo taloudellisia säästöjä, kertoo Berg hoitotakuun monista positiivisista vaikutuksista. Uudistus ei kuitenkaan onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa perusterveydenhuollossa. Sen lisäksi, että lisähenkilöstöä rekrytoidaan, on tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon pito- ja vetovoima. Ministeri Kiurun asettama poikkihallinnollinen työryhmä on ehdottanut työvoiman...