Author: Toimittaja

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan Suomeen tarvittaisiin tutkimuslainsäädäntöneuvosto. Eloranta on jättänyt aiheeseen liittyen kirjallisen kysymyksen. - Ministeriöillä ja tutkimusorganisaatioilla ei ole yhteistä säännönmukaisesti toimivaa foorumia, jossa keskustella lainsäädäntöön liittyvistä uudistustarpeista tai havaituista ongelmista. Keskustelu toteutuu usein liian myöhäisessä vaiheessa. Seurauksena voi olla tutkimuksen kannalta toimimatonta lainsäädäntöä, resurssien tehotonta käyttöä ja jopa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksien heikentymistä ja sitä kautta TKI-toiminnalle asetettujen tavoitteiden heikompaa toteutumista, Eloranta sanoo. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa, TKI-tiekartassa, sekä terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategiassa asetetaan korkeat odotukset suomalaiselle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Suomalaista tutkimuslainsäädäntöä onkin uudistettu aktiivisesti erityisesti terveyteen liittyvän tutkimuksen alalla, esimerkkeinä biopankkilaki ja genomilaki. - Suomen tavoitteena on pitkään ollut luoda tutkimustoimintaa tukevaa lainsäädäntöä, mutta toteutuneet muutokset eivät kaikki ole aina toivotulla tavalla parantaneet kansallisen TKI-toiminnan edellytyksiä. Ongelman juurisyitä ovat osaamis- ja resurssivaje tutkimuslainsäädännön lainvalmistelussa ja erityisesti vaikutusten arvioinnissa sekä tiedon ja kommunikaation puute modernin tutkimustoiminnan luonteesta ja lainsäädännöllisistä tarpeista. Ajatustenvaihtoa tutkimusorganisaatioiden ja lainvalmistelun välillä ei ole riittävästi, Eloranta sanoo. - Säännöllisesti kokoontuva tutkimuslainsäädäntöneuvosto voisi toimia keskeisenä foorumina Suomen valtionhallinnon ja tutkimuskentän välillä tutkimuslainsäädännöllisten ja -hallinnollisten asioiden käsittelyssä ja näin olisi mahdollista saada aikaan aiempaa paremmin tutkimustoimintaa tukevaa lainsäädäntöä, Eloranta toteaa. Lähteet: SDP Eduskunta / STTKuva: Jukka-Pekka Flander Muuta mielenkiintoista luettavaa: Navionics: Edistyksellinen merikarttasovellus ja navigointiratkaisu Navionics on merkittävä merikarttasovellus ja navigointiratkaisu, joka tarjoaa veneilijöille ja muiden vesistöjen käyttäjille luotettavaa ja tarkkaa tietoa vesiväylien tilasta,...

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ihmettelee Petteri Orpon puheita kokoomuksen puoluekokouksessa. - Orpon puhe jättää hämmentyneen olon. Sen jälkeen, kun kokoomus on vaatinut moneen kertaan valtion velkaantumisen pysäyttämistä, niin puheenjohtaja Orpo esittää puoluekokouksessa huolettomasti Suomelle miljardien lisävelanottoa, Lindtman toteaa. Puheessaan Orpo lupasi paitsi miljardiluokan pysyvän tuloveroalen, myös alentaa marginaalivero 50 prosenttiin. Käytännössä nämä lupaukset tarkoittaisivat useiden miljardien lisävelkaantumista vaalikauden aikana. - Kokoomuksen verolinjan suurimmat hyötyjät ovat yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat suurituloiset. Heille Orpo lupaa jättipottia: tuhansien eurojen veronalennuksen joka vuosi samalla kun työntekijöille, hoitajille, opettajille ja pienyrittäjille on Orpon velkakassasta jäämässä vain työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan suunnatut leikkaukset. Tasan ei kävisi onni edes hyväosaisille. Yksistään marginaaliveron alentaminen 50 prosenttiin maksaa lähes miljardi euroa vuodessa. Summasta 713 miljoonaa euroa menisi kaikkein hyvätuloisimmalle kymmenykselle, ja suurituloisin prosentti kansalaisista korjaisi veroalekakusta peräti 293 miljoonan euron potin. - Kysymys kuuluu: ketä kokoomuksen johtajista pitää uskoa? Samalla, kun Orpon puheista jää hämmentynyt olo, on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen suorasanaisempi. Mykkänen ansaitsee tunnustuksen rehellisyydestä. Hän myönsi perjantaina HS:n haastattelussa, että kokoomuksen veroesitykset merkitsevät lisävelkaantumista. Orpon uusissa puheissa miljardien lisävelanotto hyväksytään – kunhan veroalennukset hyödyttävät kaikkein suurituloisimpia. - Yleisten, ensi vaalikauteen liittyvien löysin verolupausten sijaan pitäisi nyt keskittyä siihen, miten tässä ja nyt voidaan auttaa hintojen nousun takia vaikeuksissa olevia ihmisiä. Tässä harkinnassa kohdennetut, tehokkaat ja oikeudenmukaiset täsmätoimet verotuksessa on pidettävä työkalupakissa, Antti Lindtman päättää....

Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) kuvaa tänään hyväksyttyä uutta ilmastolakia merkityksellisenä virstanpylväänä matkalla kohti hiilineutraaliuutta. Hän arvioi että Suomen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole ainoastaan moraalisesti motivoitunutta vaan myös hyödyllistä maan taloudelle ja hyvinvoinnille. - Näinä aikoina hintojen noustessa ja monen kamppaillessa nousua vastaan arjessaan, on tärkeää muistaa että vahva ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei lisää ongelmia, vaan ratkoo niitä. Ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan osuvasti, että jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka ja siirtyminen hiilineutraliuteen auttavat lievittämään Ukrainan sodan aiheuttamaa kustannusshokkia, sanoo ympäristövaliokunnassa istuva Kvarnström. Kvarnström on myös sitä mieltä, että EU-tason ratkaisut ovat välttämättömiä ja keskeisiä. Hän ei kuitenkaan näe ongelmaa kunnianhimoisemman politiikan ajamisessa kuin muualla EU:ssa. Päinvastoin, hän pitää sitä oikeutettuna. - Juuri tästä syystä meidän täytyy ottaa johtoasema, jotta voimme vaikuttaa uskottavasti EU:n sisällä. Samalla valitsemamme linja hyödyttää koko maata, jonka lisäksi saamme nopeammin puhtaamman ympäristön ja kestävämmän yhteiskuntajärjestelmän, sanoo Kvarnström joka uskoo, että uudistetun ilmastolain avulla Suomi voi turvallisemmin saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.  Välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä tiukempi päästötavoite vuodelle 2050 ovat uuden ilmastolain keskiöissä. Kvarnström toivottaa tervetulleeksi myös lakiin sisältyvän ehdotuksen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman laatimisesta. Ilmastolaki laadittiin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Seuraavaksi Kvarnström näkee tärkeänä, kuten myös ympäristövaliokunta mietinnössään, että arvioidaan mahdollisimman pian Venäjän ja Ukrainan tilanteen seuraukset Suomen huoltovarmuudelle, jotta tämä näkökulma voidaan huomioida ilmastotoimien suunnittelussa. Lähteet: STT & SDP EduskuntaKuva: Jukka-Pekka Flander

Eilisen täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen esityksiä etuuksien ylimääräisestä kansaneläkeindeksin tarkistuksesta ja seitsemän päivän hoitotakuusta. Kansaneläkeindeksi ylimääräinen tarkistus on vallitsevassa tilanteessa tarpeellinen, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan hinta on noussut. Korotukset yksittäisiin etuuksiin ovat noin 3,5 prosenttia. Näin muun muassa täysi takuueläke nousee noin 30 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa noin 18 euroa kuukaudessa. -Näitä korotuksia tarvitaan, koska ne menevät suoraan elämiseen ja tavallisen arjen ja siitä selviämisen tukemiseen. Ei-kurjistavan politiikan arvo kasvaa yhteiskunnallisesti haastavina aikoina, joiden äärellä olemme olleet viime vuosina ensin koronan kurittaessa ja sitten turvallisuusympäristön muutoksen vaikutusten keskellä, sanoo kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kim Berg. Seitsemän päivän hoitotakuun tavoitteena on, että perusterveydenhuollon palvelut olisivat yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kohtuullisen ajan sisällä. Hoitotakuun tiukentamisen avulla entisen kolmen kuukauden sijasta perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon pariin olisi päästävä seitsemässä päivässä. Myös suun terveydenhoidon kohdalla ensimmäisen kontaktin saisi aiempaa nopeammin, kun sen olisi tapahduttava kolmen kuukauden sisällä aiemman kuuden kuukauden sijaan. -Hoitoon pääsyn ja ensimmäisen kontaktin nopeuttaminen niin fyysisten kuin psyykkisten ongelmien kohdalla estää inhimillisen kärsimyksen syvenemisen, kun terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät auttamaan kutakin henkilökohtaisesti jo varhaisessa vaiheessa. Samalla terveysongelmien ratkaiseminen ilman, että ne ehtivät kärjistyä pidemmälle, tuo taloudellisia säästöjä, kertoo Berg hoitotakuun monista positiivisista vaikutuksista. Uudistus ei kuitenkaan onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa perusterveydenhuollossa. Sen lisäksi, että lisähenkilöstöä rekrytoidaan, on tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon pito- ja vetovoima. Ministeri Kiurun asettama poikkihallinnollinen työryhmä on ehdottanut työvoiman...

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu piti ryhmäpuheen 16.5.2022 Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa. Puheessaan Hopsu totesi Venäjän täysimääräisen hyökkäyksen Ukrainaa kohtaan romuttaneen luottamuksen Venäjään. Hopsu sanoi Vihreän eduskuntaryhmän kannattavan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. - Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä valmistella. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista. Se ei ole ketään vastaan, Hopsu sanoi. - Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Natoon haetaan ja liitytään täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin, Hopsu totesi. Hopsun mukaan Suomi on jo aikaisemmin valinnut poliittisen liittoutumisen ja läntisen arvoyhteisön. - Euroopan Unioni on myös turvallisuusyhteisö, jonka puolustuskyvyn vahvistaminen on järkevää Naton rinnalla ja sitä tukien. Naton jäsenenä voimme kehittää yhteistä puolustusta pohjoismaiden lisäksi myös muiden tärkeiden kumppaneidemme, kuten Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Balttien kanssa. Me saamme puolustukseemme apua, ja olemme valmiita auttamaan liittouman maita artikla 5:n mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko liittokuntaa, Hopsu totesi. Hopsun mukaan Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin on varauduttu Natoon hakemisen kynnyksellä. - Jos vaikutusyrityksiä nähdään, olemme varautuneet, olemme yhtenäisiä, emmekä ole yksin. Suomi ei ole uhka kenellekään nyt, eikä tulevaisuudessa. - Olemme viisaasti pitäneet oven Natoon auki, nyt on syytä astua eteisestä tuvan puolelle, Hopsu päätti puheensa. Puhe kokonaisuudessaan: Meidän rauhan aikaa eläneiden ja lastemme perusturvallisuus on järkkynyt.  Vaikka isovanhempiemme sotamuistot ovat meille tuttuja, vaikka näimme Venäjän ihmisoikeusloukkaukset...

Kansanedustaja Marko Asell (sd.) pitää ajokorttilain uudistamista nuorten kuljettajien osalta erittäin tarpeellisena. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka esittää uudistuksessa, että 17-vuotiaiden osalta nykyisestä lupamenettelystä luovutaan tarpeettomana, koska 90-95% hakijoista saa lain perusteella luvan. Ajokorttiin esitetään rajoituksia Jatkossa luvan saisi huoltajan suostumuksella, mutta 17-vuotiaiden ajokorttiin esitetään rajoituksia, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta. 17-vuotias kuljettaja joutuisi käyttämään nuoren kuljettajan merkkiä ajoneuvossa, ajaminen olisi kielletty öisin klo 00-05 välillä ja matkustajia saisi olla kyydissä vain yksi. Rajoituksilla halutaan estää tilanne, jossa 17-vuotias joutuisi yöaikaan juoppokuskiksi ja kaveriporukan ryhmäpaineen alle. Vakavissa liikenneonnettomuuksissa nämä ovat juuri yleisiä taustatekijöitä. Rajoitukset poistuisivat automaattisesti kuljettajan täytettyä 18 vuotta. Pakollinen ajorataharjoittelu Lisäksi B-ajokortin koulutukseen sisällytettäisiin simulaattorin sijaan pakollinen ajorataharjoittelu, mikäli rata käytettävissä 80 km säteellä. Ajokieltoon määrättyjen kuljettajien pakollinen lisäkoulutus laajennettaisiin autojen ja moottoripyöräluokkien lisäksi myös mopoja, mopoautoja ja traktoriluokkia. Tällä havaittu olevan hyvä vaikutus riskikäyttäytymisen vähentämiseen. Teoriakokeen vilpistä säädettäisiin rangaistukseksi 6kk osallistumiskielto. Ajokorttilain uudistuksen seurantaan muiden kohtien osalta palataan myöhemmin. - Olen puhunut jo vuosia liikenneturvallisuuden parantamisesta. Erityisesti nuorten kuljettajien osalta on ollut havaittavissa kaveriporukassa tapahtuvia vakavaa piittaamattomuutta, mikä on johtanut jopa kuolonkolareihin. Erityisen tyytyväinen olen pakolliseen ajoharjoitteluun, mikään simulaattori ei pysty korvaamaan todellisia tilanteita esimerkiksi liukkaalla tiellä, Asell sanoo. Lähteet: STT / SDP