Author: Toimittaja

Kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela peräänkuuluttaa toimivan ja solidaarisen korkeakoulupolitiikan merkitystä Ukrainasta paenneiden auttamisessa. Hallitus valmistelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Ukraina-tukipakettia. Yksi tapa auttaa on Students at Risk -toiminnan laajamittainen aloittaminen Suomen korkeakouluissa. – Nyt pitää varmistaa, että kotimaassaan uhkaa tai vainoa kokevat opiskelijat ja tutkijat saavat mahdollisuuden jatkaa työtään turvallisessa ympäristössä. Siksi on tärkeä löytää keinot, joilla opiskelijoita ja tutkijoita voidaan auttaa, Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela sanoo. Suomen opiskelijajärjestöt vetosivat maalikuussa hallitukseen ukrainalaisten ja muiden hädänalaisten korkeakouluyhteisöjen jäsenten tukemiseksi. Opiskelijajärjestöt kannustavat Suomea ottamaan käyttöön Students at Risk -järjestelmän, jonka avulla myönnetään apurahoja sotaa ja vainoa pakeneville opiskelijoille. Malli on jo käytössä muun muassa Saksassa ja Norjassa. – On rakennettava kaikkia apua tarvitsevia reilusti kohteleva malli, joka mahdollistaa akuutin tilanteen lisäksi myös jatkossa apua tarvitsevien yhdenvertaisen tuen, Suomela painottaa. Suomela pitää tärkeänä, että uusien tukitapojen lisäksi tulee panostaa siihen, että ulkomaalaisiin kohdistuva korkeakoulupolitiikka on oikeudenmukaista ja kestävää.  – Kolmas tapa auttaa on perua aiemmin tehdyt virheet ja tuoda korkeakoulupolitiikka kestävälle pohjalle. Siksi Suomen tulee luopua viime hallituskauden aikana säädetyistä pakollisista lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Suomalaisiin korkeakouluihin ei kuulu lukukausimaksut, Suomela linjaa. Lue koko blogikirjoitus täältä. Lähteet: Vihreät / STT Muuta luettavaa muualta Apple Pay maksaminen on nopea ja helppo tapa maksaa ostokset Apple Pay maksaminen on helppoa. Teet ostoksia helposti ja turvallisesti omalla iPhonellasi, iPadillasi,...

Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Kari Tolvanen esittää toimenpiteitä, jolla ehkäistään nuorisorikollisuutta ja katujengien vahvistumista Suomessa. Tolvanen on huolestunut väkivaltaisuuksista, jotka ovat viime päivinä ravistelleet useita Ruotsin kaupunkeja. Tolvanen on jäsenenä eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka käsittelee mm. Suomen sisäiseen turvallisuuteen liittyviä asioita. ”Ruotsin mellakat ovat varoittava esimerkki myös Suomelle. Myös meillä katujengien asema on vahvistunut ja viranomaisvastaisuus lisääntynyt. Jotta emme päädy samaan tilanteeseen kuin Ruotsi, on määrätietoisiin toimenpiteisiin jengiytymisen torjumiseksi ryhdyttävä ajoissa. Yhtä viisasten kiveä ei ole olemassa. Tarvitsemme sekä kovia että pehmeitä keinoja”, Tolvanen sanoo. Tarvittavina keinoina Tolvanen mainitsee mm. nuorten tukipalvelujen parantamisen, lastensuojelun uudistamisen sekä viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämisen. Tolvasen mukaan sisäisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää myös poliisien määrän kasvattamista nykyisestä noin 7400 poliisista yli 8000 poliisiin. Lisäksi Tolvanen kaipaa muutoksia lainsäädäntöön. ”Katujengien väliseen välienselvittelyyn liittyvien rikosten rangaistuksia on Suomessa kovennettava esimerkiksi laajentamalla nykyinen järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva rikoksen koventamisperuste koskemaan myös jengien välienselvittelyä. Samansuuntaista sääntelyä on otettu käyttöön Tanskassa, jossa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys erimielisyyksiin rikollisjengeissä”, Tolvanen sanoo. ”Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus on nostettava nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus. Törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä on muutettava siten, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena”, Tolvanen sanoo. Korjausliikettä tarvitaan myös kotouttamispolitiikkaan Tolvanen peräänkuuluttaa korjausliikettä myös kotouttamispolitiikkaan. Tolvanen toivoo, että maahanmuuttajayhteisöissä vaikuttavia avainhenkilöitä saadaan yhä aktiivisemmin mukaan työhön,...

Ukrainan sodan myötä tarve faktapohjaiselle tiedolle on kovempi kuin vuosikymmeniin. Demarinuorten Perholehto kantaa huolta siitä, huolehditaanko Suomessa Ylen riittävistä toimintaedellytyksistä ja niiden myötä suomalaisten yhdenvertaisista oikeuksista luotettavaan tietoon. –  Lehdistönvapaus ja oikeus faktatietoon ovat demokratian ytimessä. Yle on tämän suhteen paljon vartija. Siinä missä osa oikeistosta on vaatinut lähinnä Ylen rahoituksen leikkaamista, on asia juuri päinvastoin: vain turvaamalla Ylen resurssit voidaan paitsi kasvattaa suomalaisten resilienssiä erilaisten uhkien edessä, myös taata luotettavan tiedon saatavuus, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto. – Ennusteiden mukaan Yle-verosta kertyvät tulot ovat jo tänä vuonna pienemmät kuin toimintaan tarvittavien määrärahojen summa. Tämä suunta on kestämätön. Uskon, että valtaosa suomalaisista hyväksyisi sen, että nyt korotetaan Yle-veroa. Se olisi hyödyksi yksilöiden lisäksi koko kansan turvallisuudelle, jatkaa Perholehto. Informaatiovaikuttamisen uhka on lisääntynyt Suomen mahdollisen NATO-jäsenyysprosessin edetessä. Mahdollisen systemaattisen disinformaation seuraukset voivat olla vakavia ja kohdistua myös tärkeään, kansalliseen turvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon.  – Riippumatta siitä hakeeko Suomi Naton jäsenyyttä vai ei, kohdistaa Venäjä tänne toimiaan. Suomessa on nähty jo esimakua mielipidevaikuttamisesta, ilmatilaloukkauksista ja palvelunestohyökkäyksistä. Jos tämä alkusoitto ei ole vielä herättänyt Ylen merkitykseen, ei sitä tee mikään, päättää Perholehto. Lähteet: STT / Demarinuoret Muuta luettavaa muualta: Pelaamista ja muuta ajanvietettä aikuisille Siitä lähtien kun kotitietokoneet ja pelikonsolit tulivat koteihin 80-luvulla, on yleinen asenneilmapiiri pelaamista kohtaa muokkaantunut nykyisenlaiseksi. Nykyään on nimittäin aivan hyväksyttävää aikuisille sekä miehille, että naisille pelata mobiilipelejä, vaikka linja-autopysäkillä, kahvitauolla...

Eduskunta kävi palautekeskustelun koulutuspoliittisesta selonteosta, jolla luodaan 2040-luvulle ulottuva tilannekuva ja tavoitteet koulutuspolitiikasta aina varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen saakka. Selonteko on ensimmäinen 15 vuoteen. Yksi konkreettinen korkeakoulutusta koskeva kannanotto sivistysvaliokunnan mietinnössä koski opintotukilainsäädännön kokonaisuudistusta. Sen tulisi mahdollistaa jatkossa opiskelijoille riittävä toimeentulo opiskeluaikana ja opintojen tavoitteellinen eteneminen. - Opintotuki tulee nostaa pohjoismaiselle tasolle. Opintorahan taso on kaikista pohjoismaista heikoin. Esimerkiksi Tanskassa itsenäisesti asuvat saavat opintorahaa yli 800 euroa, kun Suomessa määrä ilman asumistukea on n. 253 euroa, Kiljunen toteaa. - Opintotuki ei ole tällä hetkellä oikeudenmukainen lainpainotteisuuden takia. Lainanoton tai työskentelyn tulisi olla opiskelijoille mahdollisuus, ei olosuhteiden luoma pakko. Nykyjärjestelmä ei erittäin heikkoine etuustasoineen mahdollista tätä mitenkään. Siksi ehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tervetullut, sanoo Anneli Kiljunen painokkaasti. Opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on kasvanut viime vuosina. Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen vuoden 2021 loppuun verrattuna. -Tilanne on erittäin vaikea niiden kannalta, joilla on vaikeuksia työllistyä opintojen jälkeen. Velkaneuvontaa hakevien opintovelallisten määrä kasvoi 40% vuonna 2021, Kiljunen toteaa - Olen tänä keväänä tehnyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan toimeentulotukilain muuttamista niin, että erääntyvä opintolainan lyhennyserä huomioitaisiin osana toimeentulotukea. Näin vältettäisiin useat maksuhäiriömerkinnät ja helpotettaisiin kaikkein vaikeammassa tilanteessa olevien opintolainavelallisten asemaa, sanoo Kiljunen. Sivistysvaliokunnan kannanottoehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tärkeä. Tavoitteena tulee olla opintotukijärjestelmän lainapainotteisuuden vähentäminen ja opintorahan tason nostaminen tasolle, joka mahdollistaa opiskelun nykyistä paremmin ja luottavaisemmin, päättää Anneli Kiljunen....

Vihreät nuoret ja Keskustanuoret vaativat konkreettisia ja vaikuttavia toimia maatalouden suuriin kysymyksiin: kannattavuuden parantamiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen ja ympäristökriisien ratkaisuun. Nuorisojärjestöt kokoontuivat lauantaina 5.3. Keskustan puoluetoimistolle keskustelemaan maatalouspolitiikan suurista linjoista Erätauko-menetelmää soveltaen. “Euroopan epävakaa turvallisuustilanne on viimeistään tuonut huoltovarmuuden turvallisuuspolitiikan keskiöön. Viljelysmaa meillä on ja pysyy, mutta Suomen on kannettava erityistä huolta ruuantuotannon kannattavuudesta ja katkaistava ruokahuoltomme riippuvuus ulkomaisesta energiasta, lannoitteista ja muista tuotantopanoksista. Kriittisten ruokaketjujen kotimaisuus on taattava, jotta suomalaisen ruuan tuotanto voidaan turvata myös kriisitilanteessa”, paaluttavat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Jami Haavisto ja Peppi Seppälä. “Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen ovat ihmiskunnan keskeisimmät haasteet. Maataloussektori on merkittävä ongelman ratkaisija, mutta vastuu on päättäjillä. Tarvitaan kokonaisvaltainen maataloustukijärjestelmän uudistus, joiden avulla investointi kestävään tulevaisuuteen on aina kannattavaa ja muutos oikeudenmukainen. Investointi tulevaan ja innovointiin turvaa uusien viljelijäsukupolvien mahdollisuudet tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa myös jatkossa!” linjaavat Keskustanuorten varapuheenjohtajat Jere Tapio ja Eemeli Valli. Tuntien mittaiseksi venähtäneiden keskusteluiden pohjalta Vihreät nuoret ja Keskustanuoret esittävät seuraavia muutoksia maatalouspolitiikkaan. 1) Parannetaan maatalouden kannattavuutta Uudistetaan rohkeasti maataloustukijärjestelmää eikä tyydytä paikkailemaan nykyisen tukihimmelin valuvikoja. Ei tyydytä bulkkiin, vaan panostetaan innovatiivisiin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Puretaan maataloustukien pinta-alaperusteisuus ja kohdennetaan tuet aktiiviviljelijöille ruuantuotannon, huoltovarmuuden ylläpitämisen ja luontopalveluiden tarjoamisen perusteella.Otetaan käyttöön tukikatto suurille tiloille ja tuetaan erityisesti pienviljelijöitä.Luodaan uusia väyliä suoramyynnille keventämällä sääntelyä ja lupaehtoja.Nostetaan tuotannon jalostusastetta panostamalla koulutukseen ja uusien ruokainnovaatioiden kehitystyöhön. 2) Vahvistetaan ruuantuotannon huoltovarmuutta Koronapandemia ja Putinin hyökkäyssota ovat osoittaneet ruokaketjujen Akilleen kantapäät. On kriittisen...