Category: Ajankohtaista

Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) kuvaa tänään hyväksyttyä uutta ilmastolakia merkityksellisenä virstanpylväänä matkalla kohti hiilineutraaliuutta. Hän arvioi että Suomen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole ainoastaan moraalisesti motivoitunutta vaan myös hyödyllistä maan taloudelle ja hyvinvoinnille. - Näinä aikoina hintojen noustessa ja monen kamppaillessa nousua vastaan arjessaan, on tärkeää muistaa että vahva ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei lisää ongelmia, vaan ratkoo niitä. Ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan osuvasti, että jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka ja siirtyminen hiilineutraliuteen auttavat lievittämään Ukrainan sodan aiheuttamaa kustannusshokkia, sanoo ympäristövaliokunnassa istuva Kvarnström. Kvarnström on myös sitä mieltä, että EU-tason ratkaisut ovat välttämättömiä ja keskeisiä. Hän ei kuitenkaan näe ongelmaa kunnianhimoisemman politiikan ajamisessa kuin muualla EU:ssa. Päinvastoin, hän pitää sitä oikeutettuna. - Juuri tästä syystä meidän täytyy ottaa johtoasema, jotta voimme vaikuttaa uskottavasti EU:n sisällä. Samalla valitsemamme linja hyödyttää koko maata, jonka lisäksi saamme nopeammin puhtaamman ympäristön ja kestävämmän yhteiskuntajärjestelmän, sanoo Kvarnström joka uskoo, että uudistetun ilmastolain avulla Suomi voi turvallisemmin saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.  Välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä tiukempi päästötavoite vuodelle 2050 ovat uuden ilmastolain keskiöissä. Kvarnström toivottaa tervetulleeksi myös lakiin sisältyvän ehdotuksen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman laatimisesta. Ilmastolaki laadittiin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Seuraavaksi Kvarnström näkee tärkeänä, kuten myös ympäristövaliokunta mietinnössään, että arvioidaan mahdollisimman pian Venäjän ja Ukrainan tilanteen seuraukset Suomen huoltovarmuudelle, jotta tämä näkökulma voidaan huomioida ilmastotoimien suunnittelussa. Lähteet: STT & SDP EduskuntaKuva: Jukka-Pekka Flander

Eilisen täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin hallituksen esityksiä etuuksien ylimääräisestä kansaneläkeindeksin tarkistuksesta ja seitsemän päivän hoitotakuusta. Kansaneläkeindeksi ylimääräinen tarkistus on vallitsevassa tilanteessa tarpeellinen, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan hinta on noussut. Korotukset yksittäisiin etuuksiin ovat noin 3,5 prosenttia. Näin muun muassa täysi takuueläke nousee noin 30 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa noin 18 euroa kuukaudessa. -Näitä korotuksia tarvitaan, koska ne menevät suoraan elämiseen ja tavallisen arjen ja siitä selviämisen tukemiseen. Ei-kurjistavan politiikan arvo kasvaa yhteiskunnallisesti haastavina aikoina, joiden äärellä olemme olleet viime vuosina ensin koronan kurittaessa ja sitten turvallisuusympäristön muutoksen vaikutusten keskellä, sanoo kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kim Berg. Seitsemän päivän hoitotakuun tavoitteena on, että perusterveydenhuollon palvelut olisivat yhdenvertaisesti saatavilla kaikille kohtuullisen ajan sisällä. Hoitotakuun tiukentamisen avulla entisen kolmen kuukauden sijasta perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon pariin olisi päästävä seitsemässä päivässä. Myös suun terveydenhoidon kohdalla ensimmäisen kontaktin saisi aiempaa nopeammin, kun sen olisi tapahduttava kolmen kuukauden sisällä aiemman kuuden kuukauden sijaan. -Hoitoon pääsyn ja ensimmäisen kontaktin nopeuttaminen niin fyysisten kuin psyykkisten ongelmien kohdalla estää inhimillisen kärsimyksen syvenemisen, kun terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät auttamaan kutakin henkilökohtaisesti jo varhaisessa vaiheessa. Samalla terveysongelmien ratkaiseminen ilman, että ne ehtivät kärjistyä pidemmälle, tuo taloudellisia säästöjä, kertoo Berg hoitotakuun monista positiivisista vaikutuksista. Uudistus ei kuitenkaan onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa perusterveydenhuollossa. Sen lisäksi, että lisähenkilöstöä rekrytoidaan, on tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon pito- ja vetovoima. Ministeri Kiurun asettama poikkihallinnollinen työryhmä on ehdottanut työvoiman...

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu piti ryhmäpuheen 16.5.2022 Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa. Puheessaan Hopsu totesi Venäjän täysimääräisen hyökkäyksen Ukrainaa kohtaan romuttaneen luottamuksen Venäjään. Hopsu sanoi Vihreän eduskuntaryhmän kannattavan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. - Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä valmistella. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista. Se ei ole ketään vastaan, Hopsu sanoi. - Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Natoon haetaan ja liitytään täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin, Hopsu totesi. Hopsun mukaan Suomi on jo aikaisemmin valinnut poliittisen liittoutumisen ja läntisen arvoyhteisön. - Euroopan Unioni on myös turvallisuusyhteisö, jonka puolustuskyvyn vahvistaminen on järkevää Naton rinnalla ja sitä tukien. Naton jäsenenä voimme kehittää yhteistä puolustusta pohjoismaiden lisäksi myös muiden tärkeiden kumppaneidemme, kuten Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Balttien kanssa. Me saamme puolustukseemme apua, ja olemme valmiita auttamaan liittouman maita artikla 5:n mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko liittokuntaa, Hopsu totesi. Hopsun mukaan Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin on varauduttu Natoon hakemisen kynnyksellä. - Jos vaikutusyrityksiä nähdään, olemme varautuneet, olemme yhtenäisiä, emmekä ole yksin. Suomi ei ole uhka kenellekään nyt, eikä tulevaisuudessa. - Olemme viisaasti pitäneet oven Natoon auki, nyt on syytä astua eteisestä tuvan puolelle, Hopsu päätti puheensa. Puhe kokonaisuudessaan: Meidän rauhan aikaa eläneiden ja lastemme perusturvallisuus on järkkynyt.  Vaikka isovanhempiemme sotamuistot ovat meille tuttuja, vaikka näimme Venäjän ihmisoikeusloukkaukset...

Kansanedustaja Marko Asell (sd.) pitää ajokorttilain uudistamista nuorten kuljettajien osalta erittäin tarpeellisena. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka esittää uudistuksessa, että 17-vuotiaiden osalta nykyisestä lupamenettelystä luovutaan tarpeettomana, koska 90-95% hakijoista saa lain perusteella luvan. Ajokorttiin esitetään rajoituksia Jatkossa luvan saisi huoltajan suostumuksella, mutta 17-vuotiaiden ajokorttiin esitetään rajoituksia, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta. 17-vuotias kuljettaja joutuisi käyttämään nuoren kuljettajan merkkiä ajoneuvossa, ajaminen olisi kielletty öisin klo 00-05 välillä ja matkustajia saisi olla kyydissä vain yksi. Rajoituksilla halutaan estää tilanne, jossa 17-vuotias joutuisi yöaikaan juoppokuskiksi ja kaveriporukan ryhmäpaineen alle. Vakavissa liikenneonnettomuuksissa nämä ovat juuri yleisiä taustatekijöitä. Rajoitukset poistuisivat automaattisesti kuljettajan täytettyä 18 vuotta. Pakollinen ajorataharjoittelu Lisäksi B-ajokortin koulutukseen sisällytettäisiin simulaattorin sijaan pakollinen ajorataharjoittelu, mikäli rata käytettävissä 80 km säteellä. Ajokieltoon määrättyjen kuljettajien pakollinen lisäkoulutus laajennettaisiin autojen ja moottoripyöräluokkien lisäksi myös mopoja, mopoautoja ja traktoriluokkia. Tällä havaittu olevan hyvä vaikutus riskikäyttäytymisen vähentämiseen. Teoriakokeen vilpistä säädettäisiin rangaistukseksi 6kk osallistumiskielto. Ajokorttilain uudistuksen seurantaan muiden kohtien osalta palataan myöhemmin. - Olen puhunut jo vuosia liikenneturvallisuuden parantamisesta. Erityisesti nuorten kuljettajien osalta on ollut havaittavissa kaveriporukassa tapahtuvia vakavaa piittaamattomuutta, mikä on johtanut jopa kuolonkolareihin. Erityisen tyytyväinen olen pakolliseen ajoharjoitteluun, mikään simulaattori ei pysty korvaamaan todellisia tilanteita esimerkiksi liukkaalla tiellä, Asell sanoo. Lähteet: STT / SDP

Kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela peräänkuuluttaa toimivan ja solidaarisen korkeakoulupolitiikan merkitystä Ukrainasta paenneiden auttamisessa. Hallitus valmistelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Ukraina-tukipakettia. Yksi tapa auttaa on Students at Risk -toiminnan laajamittainen aloittaminen Suomen korkeakouluissa. – Nyt pitää varmistaa, että kotimaassaan uhkaa tai vainoa kokevat opiskelijat ja tutkijat saavat mahdollisuuden jatkaa työtään turvallisessa ympäristössä. Siksi on tärkeä löytää keinot, joilla opiskelijoita ja tutkijoita voidaan auttaa, Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela sanoo. Suomen opiskelijajärjestöt vetosivat maalikuussa hallitukseen ukrainalaisten ja muiden hädänalaisten korkeakouluyhteisöjen jäsenten tukemiseksi. Opiskelijajärjestöt kannustavat Suomea ottamaan käyttöön Students at Risk -järjestelmän, jonka avulla myönnetään apurahoja sotaa ja vainoa pakeneville opiskelijoille. Malli on jo käytössä muun muassa Saksassa ja Norjassa. – On rakennettava kaikkia apua tarvitsevia reilusti kohteleva malli, joka mahdollistaa akuutin tilanteen lisäksi myös jatkossa apua tarvitsevien yhdenvertaisen tuen, Suomela painottaa. Suomela pitää tärkeänä, että uusien tukitapojen lisäksi tulee panostaa siihen, että ulkomaalaisiin kohdistuva korkeakoulupolitiikka on oikeudenmukaista ja kestävää.  – Kolmas tapa auttaa on perua aiemmin tehdyt virheet ja tuoda korkeakoulupolitiikka kestävälle pohjalle. Siksi Suomen tulee luopua viime hallituskauden aikana säädetyistä pakollisista lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Suomalaisiin korkeakouluihin ei kuulu lukukausimaksut, Suomela linjaa. Lue koko blogikirjoitus täältä. Lähteet: Vihreät / STT

Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Kari Tolvanen esittää toimenpiteitä, jolla ehkäistään nuorisorikollisuutta ja katujengien vahvistumista Suomessa. Tolvanen on huolestunut väkivaltaisuuksista, jotka ovat viime päivinä ravistelleet useita Ruotsin kaupunkeja. Tolvanen on jäsenenä eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka käsittelee mm. Suomen sisäiseen turvallisuuteen liittyviä asioita. ”Ruotsin mellakat ovat varoittava esimerkki myös Suomelle. Myös meillä katujengien asema on vahvistunut ja viranomaisvastaisuus lisääntynyt. Jotta emme päädy samaan tilanteeseen kuin Ruotsi, on määrätietoisiin toimenpiteisiin jengiytymisen torjumiseksi ryhdyttävä ajoissa. Yhtä viisasten kiveä ei ole olemassa. Tarvitsemme sekä kovia että pehmeitä keinoja”, Tolvanen sanoo. Tarvittavina keinoina Tolvanen mainitsee mm. nuorten tukipalvelujen parantamisen, lastensuojelun uudistamisen sekä viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämisen. Tolvasen mukaan sisäisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää myös poliisien määrän kasvattamista nykyisestä noin 7400 poliisista yli 8000 poliisiin. Lisäksi Tolvanen kaipaa muutoksia lainsäädäntöön. ”Katujengien väliseen välienselvittelyyn liittyvien rikosten rangaistuksia on Suomessa kovennettava esimerkiksi laajentamalla nykyinen järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva rikoksen koventamisperuste koskemaan myös jengien välienselvittelyä. Samansuuntaista sääntelyä on otettu käyttöön Tanskassa, jossa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys erimielisyyksiin rikollisjengeissä”, Tolvanen sanoo. ”Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus on nostettava nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus. Törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä on muutettava siten, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena”, Tolvanen sanoo. Korjausliikettä tarvitaan myös kotouttamispolitiikkaan Tolvanen peräänkuuluttaa korjausliikettä myös kotouttamispolitiikkaan. Tolvanen toivoo, että maahanmuuttajayhteisöissä vaikuttavia avainhenkilöitä saadaan yhä aktiivisemmin mukaan työhön,...

Ukrainan sodan myötä tarve faktapohjaiselle tiedolle on kovempi kuin vuosikymmeniin. Demarinuorten Perholehto kantaa huolta siitä, huolehditaanko Suomessa Ylen riittävistä toimintaedellytyksistä ja niiden myötä suomalaisten yhdenvertaisista oikeuksista luotettavaan tietoon. –  Lehdistönvapaus ja oikeus faktatietoon ovat demokratian ytimessä. Yle on tämän suhteen paljon vartija. Siinä missä osa oikeistosta on vaatinut lähinnä Ylen rahoituksen leikkaamista, on asia juuri päinvastoin: vain turvaamalla Ylen resurssit voidaan paitsi kasvattaa suomalaisten resilienssiä erilaisten uhkien edessä, myös taata luotettavan tiedon saatavuus, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto. – Ennusteiden mukaan Yle-verosta kertyvät tulot ovat jo tänä vuonna pienemmät kuin toimintaan tarvittavien määrärahojen summa. Tämä suunta on kestämätön. Uskon, että valtaosa suomalaisista hyväksyisi sen, että nyt korotetaan Yle-veroa. Se olisi hyödyksi yksilöiden lisäksi koko kansan turvallisuudelle, jatkaa Perholehto. Informaatiovaikuttamisen uhka on lisääntynyt Suomen mahdollisen NATO-jäsenyysprosessin edetessä. Mahdollisen systemaattisen disinformaation seuraukset voivat olla vakavia ja kohdistua myös tärkeään, kansalliseen turvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon.  – Riippumatta siitä hakeeko Suomi Naton jäsenyyttä vai ei, kohdistaa Venäjä tänne toimiaan. Suomessa on nähty jo esimakua mielipidevaikuttamisesta, ilmatilaloukkauksista ja palvelunestohyökkäyksistä. Jos tämä alkusoitto ei ole vielä herättänyt Ylen merkitykseen, ei sitä tee mikään, päättää Perholehto. Lähteet: STT / Demarinuoret

Eduskunta kävi palautekeskustelun koulutuspoliittisesta selonteosta, jolla luodaan 2040-luvulle ulottuva tilannekuva ja tavoitteet koulutuspolitiikasta aina varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen saakka. Selonteko on ensimmäinen 15 vuoteen. Yksi konkreettinen korkeakoulutusta koskeva kannanotto sivistysvaliokunnan mietinnössä koski opintotukilainsäädännön kokonaisuudistusta. Sen tulisi mahdollistaa jatkossa opiskelijoille riittävä toimeentulo opiskeluaikana ja opintojen tavoitteellinen eteneminen. - Opintotuki tulee nostaa pohjoismaiselle tasolle. Opintorahan taso on kaikista pohjoismaista heikoin. Esimerkiksi Tanskassa itsenäisesti asuvat saavat opintorahaa yli 800 euroa, kun Suomessa määrä ilman asumistukea on n. 253 euroa, Kiljunen toteaa. - Opintotuki ei ole tällä hetkellä oikeudenmukainen lainpainotteisuuden takia. Lainanoton tai työskentelyn tulisi olla opiskelijoille mahdollisuus, ei olosuhteiden luoma pakko. Nykyjärjestelmä ei erittäin heikkoine etuustasoineen mahdollista tätä mitenkään. Siksi ehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tervetullut, sanoo Anneli Kiljunen painokkaasti. Opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on kasvanut viime vuosina. Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen vuoden 2021 loppuun verrattuna. -Tilanne on erittäin vaikea niiden kannalta, joilla on vaikeuksia työllistyä opintojen jälkeen. Velkaneuvontaa hakevien opintovelallisten määrä kasvoi 40% vuonna 2021, Kiljunen toteaa - Olen tänä keväänä tehnyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan toimeentulotukilain muuttamista niin, että erääntyvä opintolainan lyhennyserä huomioitaisiin osana toimeentulotukea. Näin vältettäisiin useat maksuhäiriömerkinnät ja helpotettaisiin kaikkein vaikeammassa tilanteessa olevien opintolainavelallisten asemaa, sanoo Kiljunen. Sivistysvaliokunnan kannanottoehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tärkeä. Tavoitteena tulee olla opintotukijärjestelmän lainapainotteisuuden vähentäminen ja opintorahan tason nostaminen tasolle, joka mahdollistaa opiskelun nykyistä paremmin ja luottavaisemmin, päättää Anneli Kiljunen....

Vihreät nuoret ja Keskustanuoret vaativat konkreettisia ja vaikuttavia toimia maatalouden suuriin kysymyksiin: kannattavuuden parantamiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen ja ympäristökriisien ratkaisuun. Nuorisojärjestöt kokoontuivat lauantaina 5.3. Keskustan puoluetoimistolle keskustelemaan maatalouspolitiikan suurista linjoista Erätauko-menetelmää soveltaen. “Euroopan epävakaa turvallisuustilanne on viimeistään tuonut huoltovarmuuden turvallisuuspolitiikan keskiöön. Viljelysmaa meillä on ja pysyy, mutta Suomen on kannettava erityistä huolta ruuantuotannon kannattavuudesta ja katkaistava ruokahuoltomme riippuvuus ulkomaisesta energiasta, lannoitteista ja muista tuotantopanoksista. Kriittisten ruokaketjujen kotimaisuus on taattava, jotta suomalaisen ruuan tuotanto voidaan turvata myös kriisitilanteessa”, paaluttavat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Jami Haavisto ja Peppi Seppälä. “Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen ovat ihmiskunnan keskeisimmät haasteet. Maataloussektori on merkittävä ongelman ratkaisija, mutta vastuu on päättäjillä. Tarvitaan kokonaisvaltainen maataloustukijärjestelmän uudistus, joiden avulla investointi kestävään tulevaisuuteen on aina kannattavaa ja muutos oikeudenmukainen. Investointi tulevaan ja innovointiin turvaa uusien viljelijäsukupolvien mahdollisuudet tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa myös jatkossa!” linjaavat Keskustanuorten varapuheenjohtajat Jere Tapio ja Eemeli Valli. Tuntien mittaiseksi venähtäneiden keskusteluiden pohjalta Vihreät nuoret ja Keskustanuoret esittävät seuraavia muutoksia maatalouspolitiikkaan. 1) Parannetaan maatalouden kannattavuutta Uudistetaan rohkeasti maataloustukijärjestelmää eikä tyydytä paikkailemaan nykyisen tukihimmelin valuvikoja. Ei tyydytä bulkkiin, vaan panostetaan innovatiivisiin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Puretaan maataloustukien pinta-alaperusteisuus ja kohdennetaan tuet aktiiviviljelijöille ruuantuotannon, huoltovarmuuden ylläpitämisen ja luontopalveluiden tarjoamisen perusteella.Otetaan käyttöön tukikatto suurille tiloille ja tuetaan erityisesti pienviljelijöitä.Luodaan uusia väyliä suoramyynnille keventämällä sääntelyä ja lupaehtoja.Nostetaan tuotannon jalostusastetta panostamalla koulutukseen ja uusien ruokainnovaatioiden kehitystyöhön. 2) Vahvistetaan ruuantuotannon huoltovarmuutta Koronapandemia ja Putinin hyökkäyssota ovat osoittaneet ruokaketjujen Akilleen kantapäät. On kriittisen...

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto pitää Marinin hallituksen esitystä uudesta translaista riittämättömänä. “Translain uudistaminen on ollut Marinin hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Suomen tämänhetkinen translaki loukkaa transihmisten itsemääräämisoikeutta, on törkeä ihmisoikeusrikkomus ja aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä monille, erityisesti transnuorille. Sosiaali- ja terveysministeriön tänään lausuntokierrokselle lähettämä esitys uudesta laista ei kuitenkaan vastaa näihin epäkohtiin riittävällä tavalla”, jyrähtää puheenjohtaja Peppi Seppälä. “Hienoa esityksessä on, että se poistaisi nykylain vaatimuksen pakkosterilisaatiosta. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä ehdotetun uudistuksen jälkeenkin transnuoren on yhä odotettava vuosia saadakseen identiteettiään vastaavan juridisen sukupuolen, ja silloinkin se on raskaiden selvitysten takana”, muistuttaa puheenjohtaja Jami Haavisto. “Lakiesitys ei myöskään ole puuttumassa niin sanottuun transrekisteriin, joka voi pahimmassa tapauksessa muodostaa turvallisuusuhan jokaiselle juridisen sukupuolensa korjanneelle henkilölle. On sanomattakin selvää, ettei tällainen lakiesitys paranna transihmisten asemaa Suomessa riittävästi”, Seppälä jatkaa. “Nykyinen laki asettaa transnuoret turvattomaan asemaan ja altistaa heidät muun muassa syrjäytymiselle. Translain kokonaisuudistuksessa tulee olla mukana myös alle 18-vuotiaiden oikeus vahvistaa juridinen sukupuolensa. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kohdatuksi oikeassa sukupuolessa”, Haavisto vaatii. “Suomen translainsäädäntö on jo vuosia ollut jäljessä muita Pohjoismaita. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitys on varovainen askel oikeaan suuntaan tilanteessa, jossa tarvitsisimme harppauksia. Vihreät nuoret vaatii, että translain uudistus toteutetaan asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta ihmisoikeuksia kunnioittavasti. Jos tämä ei toteudu, on syytä tarkastella vakavasti, voidaanko nyt esitettyä lakiluonnosta hyväksyä lainkaan sen riittämättömyyden takia”, päättävät puheenjohtajat yhdessä. Lähde: STT Info Aikuisille tarkoitut nettikasinoiden...