Menu

Category: EU ja ulkopolitiikka

UM: EU:n ulkoministerit keskustelevat itäisen Euroopan turvallisuustilanteesta
12.1.2022
| Ei kommentteja
| EU ja ulkopolitiikka

EU:n ulkoministerit tapaavat epävirallisessa Gymnich-kokouksessa 13. –14. tammikuuta Brestissä, Ranskassa. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen aiheita ovat itäisen Euroopan turvallisuustilanne ja EU–Kiina-suhteet. Kokouksen yhteydessä EU:n ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhdessä EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskevasta strategisesta kompassista. Lisäksi ulkoministeri Haavisto osallistuu Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drianin isännöimään EU:n ja Afrikan unionin suhteita käsittelevään lounastapaamiseen. Itäisen Euroopan turvallisuustilanteeseen liittyen käsitellään Valko-Venäjää sekä erityisesti Venäjän viimeaikaisia toimia Ukrainan rajalla ja sen esittämiä vaatimuksia turvallisuustakuista. Suomi korostaa vuoropuhelua ja diplomatiaa tilanteen ratkaisemisessa. On tärkeää, että keskusteluihin Euroopan turvallisuudesta osallistuvat kaikki tahot, joita asia koskettaa. EU on tässä keskeinen toimija. Ulkoministerit käyvät strategisen keskustelun EU:n ja Kiinan suhteiden nykytilasta. Kiina on EU:lle ja sen jäsenmaille keskeinen kauppakumppani ja tärkeä toimija globaaleissa kysymyksissä. EU:n on vahvistettava itsenäistä, yhteisiin arvoihin perustuvaa toimintakykyään suhteessa Kiinaan. Ulko- ja puolustusministerien lounastapaamisessa keskustellaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämiseen tähtäävästä strategisesta kompassista. Strategisen kompassin tavoitteena on tarkentaa yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita kriisinhallinnan, kumppanien tukemisen ja Euroopan unionin ja sen kansalaisten suojelun osalta. Suomen tavoitteena on laaja-alainen strateginen kompassi, joka kehittää ja vahvistaa EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Lähde: STT Info

Lue lisää

Ruotsalais-suomalaisia ministerikeskusteluja taloudesta ja Valko-Venäjästä
11.1.2021
| Ei kommentteja
| EU ja ulkopolitiikka

Elinkeinoministerit Ibrahim Baylan ja Mika Lintilä keskustelevat huomenna tiistaina 12.1., ja ulkoministerien Ann Linden ja Pekka Haaviston vuoro on 21.1.2021. Lintilä ja Baylan keskustelevat Yhdysvaltojen presidentinvaaleista, Brexitistä, kestävästä kehityksestä ja korkean teknologian kilpailusta. Keskustelun moderaattorina toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki. Keskustelu käydään englanniksi ja toteutetaan verkossa. Aika: tiistai 12.1. klo 12–13 (11–12 Ruotsin aikaa)  

Lue lisää

UM: Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Euroopan neuvoston ministerikokoukseen, jonka aiheina ovat koronapandemian vaikutukset demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin
4.11.2020
| 3 kommenttia
| EU ja ulkopolitiikka

Euroopan neuvoston 130. ministerikomitean kokous järjestetään koronapandemian vuoksi virtuaalisesti 4.11.2020. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Pääaiheena kokouksessa on koronapandemia ja sen vaikutukset demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Lisäksi 47 jäsenvaltion ministerit keskustelevat vuosittaisessa kokouksessaan Euroopan neuvoston roolista Euroopan kriiseissä ja konflikteissa, Euroopan ihmisoikeussopimus -järjestelmän tehokkuuden varmistamisesta pitkällä aikavälillä sekä järjestön toiminnasta lähialueilla. Ministerikomitean puheenjohtajamaa Kreikka järjestää Ateenassa seremonian 70-vuotiaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen kunniaksi. ”Euroopan neuvosto on koronapandemiankin aikana puolustanut aktiivisesti demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia Euroopassa”, toteaa ministeri Haavisto. ”70-vuotias Euroopan ihmisoikeussopimus luo vahvan pohjan vastata pandemiankin tuomiin haasteisiin. Eurooppa muuttuu yhä nopeammalla tahdilla niin tieteen ja teknologian jatkuvan kehityksen kuin myös kiistojen ja konfliktien kautta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ajan tasalla muutoksissa pitäen myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen dynaamisena instrumenttina”, lisää Haavisto. Edellinen ministerikomitean kokous järjestettiin Helsingissä vuonna 2019, kun Suomi toimi Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajana. Lähde: STT Info

Lue lisää

UM: Suomi osallistuu EU:n yhteiseen kriisinhallinta- ja hybridiharjoitukseen
21.9.2020
| Ei kommentteja
| EU ja ulkopolitiikka
kriisi

Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteiseen EU Integrated Resolve 2020 -päätöksentekoharjoitukseen, joka järjestetään 21.9.- 4.12. välisenä aikana. Päätöksentekoharjoituksen tavoitteena on parantaa EU:n toimintakykyä kriiseihin vastaamisessa. Harjoitus keskittyy kriisinhallintaan ja hybridiuhkiin vastaamiseen. Se perustuu kuvitteelliseen tilanteeseen, joka heijastelee nykyajan monitahoista kriisiä. Harjoituksessa simuloidaan sotilaallisen kriisinhallintaoperaation ja siviilikriisinhallintaoperaation suunnittelua, perustamista ja niistä päättämistä sekä hybridiuhkiin reagoimista. Jäsenvaltioiden odotetaan vastaavan erilaisiin syötteisiin kuvitteellisessa toimintaympäristössä. Harjoitus järjestetään viidettä kertaa, viimeksi vuonna 2018. EU:n ulkosuhdehallinto on keskeisessä asemassa harjoituksen läpiviennissä, ja siinä on mukana myös muita EU-toimijoita ja kaikki EU-jäsenmaat. COVID-19 vaikuttaa harjoituksen valmisteluun ja läpivientiin, lähinnä niin, että siihen osallistuu EU-instituutioissa tavallista vähemmän henkilökuntaa. Suomessa poikkihallinnollisena yhteistyönä toteutettavaan harjoitukseen osallistuvat ulkoministeriön lisäksi puolustusministeriö, pääesikunta, sisäministeriö, valtioneuvoston kanslia ja EU-edustusto Brysselissä. Lähde: STT Info

Lue lisää

Alviina Alametsä: Toimiva hyvinvointivaltio on parhaita lääkkeitä pandemioita ja terveysriskejä vastaan
19.9.2020
| 2 kommenttia
| Ajankohtaista, EU ja ulkopolitiikka, Vihreä liitto

Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä vaati peruspalveluiden turvaamista kansalaisille koko EU:n alueella Vihreiden etäpuoluekokouksessa 19.9. - Koronaviruksen lisäksi myös kriisin lieveilmiöt uhkaavat ihmisten henkeä. Itsemurhien määrä on noussut Suomessa 15 %. Eristäminen ja eristäytyminen murtaa ihmismielen hyvinvointia rajusti. Se on jättänyt todennäköisesti monille myös trauman. Tämä täytyy huomioida hyvinvointivaltion palveluissa, Alametsä sanoi puheessaan. Alametsän mukaan yhteiskunnan turvaverkkojen on vahvistuttava niin, ettei ketään päästetä putoamaan niiden läpi.  - Koronakriisi iski pahiten niihin, joilla on jo valmiiksi raskaampi taakka kannettavanaan. Se ei ole oikein. Parhaita lääkkeitä pandemioita ja terveysriskejä vastaan olisi toimiva hyvinvointivaltio. Koko EU:n alueella kansalaisille  on turvattava peruspalvelut. Siihen kuuluu myös mielenterveyden hoito.  Meidän täytyy taata terveyspalvelut, jotka ovat saatavilla silloin, kun hätä on suurin,  Alametsä totesi. Puheessaan Alametsä peräänkuulutti, että perustulokokeiluja tarvitaan koko Eurooppaan, ja että EU:n on tehtävä sosiaalisesti vastuullista politiikkaa, joka parantaa ihmisten jokapäiväistä arkea. - Meidän täytyy taata ihmisille parempi, vakaampi taloudellinen toimeentulo. Maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan suurin osa eurooppalaisista kannattaa jonkinlaiseen perustulomalliin siirtymistä. Perustulosta myös me vihreät olemme puhuneet pitkään, eikä syyttä. Tiedämme tutkitun tiedon valossa, että riittävällä ja vakaalla toimeentulolla on keskeinen merkitys ihmisen mielenterveydelle toimintakyvylle ja onnellisuudelle, Alametsä sanoi. EU:n tulee Alametsän mukaan puuttua myös yritysten ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin loukkauksiin.  - Komission on tarkoitus antaa ensi vuonna esitys EU-laajuisesta yritysvastuulainsäädännöstä, jonka eteen Heidi Hautala on työskennellyt vuosia. Sitä todella tarvitaan. Alametsä muistutti että Vihreiden uuden...

Lue lisää

Satu Hassi: Elvytysrahalla pitää tehdä ilmastoloikka
9.9.2020
| 2 kommenttia
| EU ja ulkopolitiikka, Vihreä liitto

EU:n elvytyspaketin tärkein kysymys on, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Me vihreät pidämme tarpeellisina EUn yhteisiä toimia, jotta talouden koronatälli ei pahene romahdukseksi. Samalla elvytysrahaa tulee käyttää vielä isomman ja vakavamman kriisin, ilmastokriisin ratkaisemiseen. Elvytysrahalla pitää tehdä ilmastoloikka Suomessa ja koko EUssa. EU:n yhteisiä toimia tarvitaan, koska EU-maiden taloudet ovat tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa. Toiseksi kyseessä on koko aluetta koskeva, kaikkia kohdannut ennakoimaton kriisi, joka ei ole yhdenkään hallituksen syy. Viennistä hyvin riippuvaiselle Suomelle EU-alueen elpyminen on erityisen tärkeää. Viennin osuus kansantaloudestamme on lähes puolet ja viennistä selvästi yli puolet suuntautuu EU-maihin. Vientimme Italiaan on pieni, mutta tärkeimmän vientimaamme Saksan teollisuus on vahvasti kytkeytynyt Italiaan. Esimerkiksi toukokuussa Suomen vienti kokonaisuutena supistui hiukan yli 30 prosenttia mutta vientimme Saksaan romahti puolella, 50 prosenttia. Hallitus on toteuttanut mittavat kotimaiset tukitoimet yritysten ja kuntien auttamiseksi kriisissä. Niin ovat tehneet monet muutkin, esimerkiksi Saksa on jakanut koronatukea satoja miljardeja. Mutta viennin kysyntä ei nouse kotimaisin toimin, siihen tarvitaan yhteistä eurooppalaista elvytystä. Osa tätä kokonaisuutta ovat myös Euroopan keskuspankin toimet. Itse asiassa Euroopan keskuspankki on käyttänyt valtionlainojen takaisinostoon moninkertaisesti koronaelvytyspakettia suuremman rahan. Elvytyspakettia tarvitaan ja se on vaikuttanut jo ennen kuin senttiäkään rahaa on käytetty. Jo se, että pääministerit pystyivät heinäkuussa sopimaan elvytyspaketista, vakautti markkinoita, koska EU osoitti toimintakykynsä. Suuri valiokunta totesi, että elpymispaketin syntyminen on Suomen edun mukaista. Neuvoteltu ratkaisu vastaa niitä neuvotteluohjeita, jotka suuri valiokunta...

Lue lisää

Biaudet EU:n elpymispaketista: Tärkeä myös suomalaisten työpaikkojen kannalta
9.9.2020
| Ei kommentteja
| EU ja ulkopolitiikka, Suomen ruotsalainen kansanpuolue

EU:n elpymispaketti on ainutkertainen ratkaisu hyvin poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Kansanedustaja Eva Biaudet (RKP) painottaa paketin suurta merkitystä Suomen vientivetoiselle taloudelle ja koko unionille.– Meidän on myös ajateltava, mikä olisi ollut vaihtoehto. Elpymispaketin vaihtoehto olisi ollut se, että mitään sopimusta ei olisi syntynyt. Se olisi ollut kova takaisku. Se olisi johtanut luottamuspulaan finanssimarkkinoilla, poliittisten konfliktien kärjistymiseen koko EU-politiikassa ja elpymisen pysähtymiseen. Siinä mielessä tulos vaikuttaa todella hyvältä, myös Suomen kannalta, Biaudet sanoo.Keskiviikon eduskuntakeskustelussa hän kritisoi oikeistopopulistien nuivaa suhtautumista elpymispakettiin.– Aivan kuten kymmenen vuoden takaisen eurokriisin aikaan, paketin vastustajat puhuvat enimmäkseen tulevista vakuuksista ja tappioista. Mutta me kysymme: Missä on huoli EU:n tulevaisuudesta ja kaikista niistä kotimaisista työpaikoista, jotka ovat vaarassa ilman elvytystoimia? Nyt tarvitaan laajalla rintamalla investointeja erityisesti kestäviin energiaratkaisuihin, ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.Biaudet muistuttaa siitä tärkeästä asiasta, että tässä ei ole kyse pelkästään taloudesta.– Haluamme entistä vahvemman EU:n, jolla on kykyä ja tahtoa löytää yhteisiä ratkaisuja ylikansallisiin kysymyksiin. Haluamme lisää solidaarisuutta eurooppalaisten ihmisten välille.

Lue lisää

Torvalds: EU:n tulisi harkita Nord Stream 2: ta Venäjän vastaisissa pakotteissa
8.9.2020
| 2 kommenttia
| EU ja ulkopolitiikka, Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Venäjän haluttomuudella tehdä yhteistyötä selvityksessä elokuussa tapahtuneen oppositiojohtajan Aleksej Navalnyjin myrkytyksen jälkeen tulisi olla tuntuvia vaikutuksia.Näin sanoo europarlamentaarikko Nils Torvalds (SFP/Renew).Venäjän oppositiojohtaja Aleksej Navalnyj, joka myrkytettiin lennolla 20. elokuuta, herätettiin maanantaina koomasta berliiniläisessä sairaalassa.Saksan hallitus ilmoitti viime viikolla todisteiden osoittavan yksiselitteisesti, että Navalnyj myrkytettiin Venäjällä kehitetyllä kemiallisella aseella Novitjokilla.Sekä EU että Nato ovat sen jälkeen esittäneet uusia vaatimuksia, jotta Venäjän hallitus tekisi yhteistyötä Navalnyjin murhayritystä koskevassa selvityksessä mutta Venäjä on tähän asti kieltäytynyt.– Venäjän haluttomuudella selvittää, miten heidän oppositiopoliitikko myrkytettiin, on nyt oltava tuntuvia vaikutuksia, Nils Torvalds sanoo.– Koska Venäjän turvallisuuspalvelu seurasi tiiviisti Navalnyjin toimia hänen Siperian-matkansa aikana, Tjeka/KGB:n seuraajalla on nimenomainen vastuu – ja on syytä korostaa, se on myös historiallinen rasite.Saksassa, EU:n puheenjohtajamaassa vuoden vaihteeseen saakka, käydään parhaillaan sisäpoliittista keskustelua siitä, pitäisikö Venäjään kohdistettaviin uusiin pakotteisiin sisällyttää kielto saattaa päätökseen suuri Nord Stream 2 - kaasuputkihanke.– Nord Stream 2:lla on suuri merkitys erityisesti Saksan tulevassa energiahuollossa. Samalla EU:n on otettava vastuu osoittamalla Venäjälle, että se voi kieltäytyä yhteistyöstä, sanoo Nils Torvalds.Kiistanalainen Nord Stream 2 - hanke, jonka vuotuinen kuljetuskapasiteetti on arviolta 110 miljardia kuutiometriä, on jo lähes valmis.Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tammikuussa, että hanke odotettiin valmistuvan vuoden 2020 lopussa tai vuoden 2021 alussa.Lisätietoja:Europarlamentaarikko Nils Torvalds, puh 040 043 2262

Lue lisää

Perussuomalaiset Naiset: Maaseudun elinkeinot on turvattava – suomalaiselle ruoantuotannolle kunnianpalautus
4.9.2020
| 1 kommentti
| EU ja ulkopolitiikka, Perussuomalaiset

Perussuomalaiset Naiset eivät voi hyväksyä hallituksen aikeita nostaa elämisen kustannuksia muun muassa lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä. Naisjärjestön hallitus huomauttaa, että tällaiset korotukset osuvat pahimmin juuri maaseudun asujiin ja yrittäjiin. – Ajatteleeko hallitus, että mummonmökissä eläkevuosiaan viettävä ihminen tekee valtavan maalämpöinvestoinnin öljylämmityksen tilalle? Sellaisiin ei ole kuin harvoilla varaa. Maataloudelle kunnianpalautus Polttoaineveronkorotukset ovat myrkkyä myös maataloudelle, jonka kannattavuus entisestään heikkenee. PS-Naiset vaativatkin omavaraisen ruoantuotannon kunnianpalautusta ja panostusta puhtaaseen lähituotantoon. – Hallituspuolue vihreistä sanottiin juuri, että suomalaisia eläintuotteita tulisi boikotoida. Tällaiset hallituspuolueiden linjaukset ovat myrkkyä vastuulliselle ja puhtaalle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Mitä he oikein miettivät? – Lisäksi tulisi miettiä keinoja elintarvikekaupan liiallisen keskittymisen kitkemiseksi. Alkutuottajan osuus aina vain pienenee, kun välikädet ja kauppa vievät sievoisen osan. EU ei pelasta maataloutta Hallituksesta usein perustellaan, että ilman EU:n tukea maatalous ei pyörisi. Tämä on naisjärjestönkin mukaan totta, mutta on huomioitava, että Suomi maksaa EU:lle valtavasti enemmän kuin sieltä saa. – Jos me saisimme kansallistaa tukemme ilman EU:n ohjausta, meillä olisi varaa tukea maataloutta paremmin. EU:n selän taakse meneminen on vastuutonta. Valitettavasti Suomi on kuitenkin ottanut linjan, jossa kiltisti maksetaan EU:lle, kumarretaan jopa päättömille määräyksille ja odotetaan, jos itsellekin jäisi jotain, PS-Naiset jyrähtävät. Eettisesti tuotettua puhdasta ruokaa PS-Naiset huomauttavat lisäksi, että suomalainen ruoka on eettisesti tuotettua ja puhdasta. – Eläinten hyvinvointi on joitain yksittäistapauksia lukuun ottamatta prioriteetti. Toisekseen lihamme on puhdasta ja antibioottitasot erittäin alhaisia vertailumaihin...

Lue lisää
Back to Main Page
Tervetuloa
Ajankohtaista luettavaa