Category: Sekalaista

Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin kertoi tänään tiedotteella turvallisuuspoliittisen kantansa yhdessä Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön kanssa. Heidän kantansa mukaan Suomen on haettava ensi tilassa Nato-jäsenyyttä. -Annamme kaiken tukemme pääministeri Marinin turvallisuuspoliittiselle kannalle. Suomen on tehtävä kaikkensa rauhan ja vakauden säilyttämisen eteen, sekä vastattava myös turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristön muutokseen", Demarinaisten puheenjohtaja ministeri Tytti Tuppurainen painottaa. -Venäjän yksipuolinen hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut toimintaympäristöömme dramaattisesti ja Venäjän naapurimaana meidän on jatkuvasti löydettävä ratkaisuja, jotka tukevat turvallisuutta ja vakautta. Näitä ratkaisuja ovat kansainväliset kumppanuudet ja monikeskeinen yhteistyö, sekä diplomatia.  Nato-jäsenyys tukisi näitä tavoitteita ja vahvistaisi Suomen turvallisuutta, ” Tuppurainen päättää. Lähde: Demarinaiset

Sisäministeri, Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen piti puheen Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa 23.4.2022. Puheessaan Mikkonen sanoi, että Venäjän hyökätessä Ukrainaan 24. helmikuuta alkoi uusi historian vaihe, jonka kaikkia ulottuvuuksia emme vielä pysty näkemään. - Tänään on sodan 59. päivä. Lähes 13 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan sodan jaloista, heistä yli viisi miljoonaa on siirtynyt pakolaisina Ukrainan ulkopuolelle. Paenneet ovat pääasiassa naisia, lapsia ja ikääntyneitä. Suomesta on tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakenut yli 20 000 sotapakolaista. Näistä noin puolet on lapsia, Mikkonen sanoi.  Mikkosen mukaan sodan alkamisen jälkeen Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteettia on lisätty huomattavasti perustamalla uusia keskuksia ympäri maata. Pakolaisten vastaanottamiseen on luotu uudenlainen yhteistyömalli Maahanmuuttoviraston ja kuntien kanssa. Tässä niin sanotussa kuntavaalissa kunnat voivat ottaa järjestämisvastuun pakolaisten vastaanottopalveluista kuten asumisesta ja terveyspalveluista ja tämä korvataan niille. - Viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä voimme varmistaa, että sotapakolaiset pääsevät mahdollisimman pian kiinni niin normaaliin elämään kuin se näissä oloissa on mahdollista. Huoli Ukrainaan jääneistä läheisistä ja sodan kehittymisestä tulee olemaan raskas taakka. Me kaikki voimme jakaa ja helpottaa tätä taakkaa ottamalla heidät mukaan omiin yhteisöihimme ja verkostoihimme. Ei jätetä heitä yksin, Mikkonen painotti. Mikkosen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa ymmärrettävästi myös suomalaisissa huolta ja turvattomuutta, mutta samanaikaisesti se nostaa myös halun puolustaa ja edistää demokratian arvoja yhteiskunnan kaikilla tasoilla arkielämästä politiikkaan ja maanpuolustukseen. - Demokraattinen järjestelmä ei pysy yllä itsestään, ja sen edistämisessä ei pelkkä puhe...

SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen peräänkuuluttaa toimenpiteitä valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon pohjalta ennaltaehkäisyyn, turvallisuusviranomaisten toimintaedellytysten turvaamiseen sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta on tänään palautekeskustelussa eduskunnan istunnossa. - Vaikka kansainvälisessä tilanteessa ja Suomen turvallisuusympäristössä ja sitä myöden myös sisäisen turvallisuuden saralla on selonteon käsittelyn aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, on ydinongelmamme pysyneet samoina, eikä niistä saa kääntää huomiota pois muuttuneesta tilanteesta huolimatta, toteaa Mäkinen. - Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös hyvä muistutus siitä, että muuttuvassa maailmassa on valtavan tärkeää huolehtia, että Suomi on tulevaisuudessakin turvallinen maa jokaiselle, sillä näin olemme myös kansakuntana vahva kohtaamaan erilaisia kriisejä. Mäkinen muistuttaa, että sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen vaatii pitkäjänteistä ja laaja-alaista, ongelmien juurisyihin vaikuttavaa politiikkaa, mutta myös panostuksia korjaaviin toimenpiteisiin ja niiden resursseihin tässä ja nyt. - Suomen sisäiselle turvallisuudelle parasta turvallisuuspolitiikkaa on syrjäytymisen ehkäisy ja eriytymiskehityksen pysäyttäminen. Laadukas koulutus, peruspalvelut, asuntopolitiikka ovat avaimia turvallisempaan ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. - Kaikkia uhka- ja vaaratilanteita emme kuitenkaan voi estää ja siksi turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiin on panostettava voimakkaasti. Onnettomuuksien, erilaisten häiriötilanteiden tai rikosten tapahtuessa on Suomessa voitava luottaa siihen, että apua on saatava nopeasti ja tehokkaasti. Mäkinen huomauttaakin, että turvallisuusviranomaisten resurssit tulisi saada pitkäjänteiselle ja kestävälle pohjalle. Sisäisen turvallisuuden selonteon ja sen mietinnön yksimielinen hyväksyminen antaa pitkäjänteiselle kehittämiselle tukevan pohjan. - Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja kasvuun. On äärimmäisen tärkeää, että järjestäytyneen rikollisuuden vastainen strategia päivitetään...

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa 7. maaliskuuta Helsingissä vierailevan Alankomaiden ulkoministerin Wopke Hoekstran. Ulkoministerit keskustelevat etenkin Ukrainan kriisistä ja nopeasti muuttuvasta Euroopan turvallisuustilanteesta. ”Hyvin poikkeuksellisessa ja nopeasti kehittyvässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tiiviin vuoropuhelun merkitys EU-maiden välillä on korostunut entisestään.  Olen siksi erittäin tyytyväinen, että minulla on mahdollisuus keskustella Alankomaiden kollegani kanssa. Alankomaat on Suomelle monella tapaa tärkeä ja samanmielinen EU-kumppani”, toteaa ulkoministeri Haavisto. Lähde: Ulkoministeriö / STT Info

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää tärkeänä, että positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön. Rekisteri tulee helpottamaan jatkossa ylivelkaantuneiden henkilöiden tilannetta huomattavasti. Hallitus on jälleen määrätietoisesti toteuttanut yhden hallitusohjelman mukaisen linjauksen. Positiivisen luottotietorekisterin tarkoitus on torjua ylivelkaantumista ja tuoda apua ihmisten talouden hallintaan. - Rekisterin tarkoituksena on ennen kaikkea luotonanto. Sen avulla luotonantaja pystyy jatkossa arvioimaan paremmin henkilön maksukykyä maksaa luotot ajallaan. Tämä taas hillitsee ylivelkaantumista, joka viime vuosien aikana on kasvanut huomattavasti, Werning toteaa. Rekisteriin on tarkoitus tallentaa tietoja, jotka vaikuttavat luottokelpoisuuden arviointiin. - Näitä tietoja ovat esimerkiksi kuluttajaluotot, asuntoluotot sekä elinkeinotoimintaa varten myönnettävät henkilöluotot. Nämä ovat ns. positiivisia luottotietoja eli luottojen perustiedot, korot jne. Myös negatiiviset luottotiedot tallentuisivat kuten maksuhäiriömerkinnät silloin, kun maksuviiveet ovat vähintäänkin 60 päivää. Ja myös tiedot yksityishenkilön velkajärjestelyistä tai yrityssaneerauksesta, Werning sanoo. Werning huomauttaa, että kuluttajaluottoja myöntävät yritykset, jotka toimivat Suomessa, ovat velvollisia rekisteröitymään. - Vain rekisteröityneille luotonantajayrityksille luotonanto on sallittua. Näihin lukeutuvat myös pikavippiyritykset, jotka ovat valvonnan alla. Henkilöt pääsevät myös jatkossa sähköisen palvelun kautta katsomaan omia tietojaan ilmaiseksi. - Tietämällä jo etukäteen velkojen kokonaisuuden helpottaa huomattavasti tilannetta. Kotitaloudet tai yksityishenkilöt voivat näin suunnitella helpommin velkojen takaisinmaksua tai harkita uusien luottojen ottamista, Werning painottaa. Lähde: SDP / STTKuva: Jukka-Pekka Flander Parhaat kolikkopelit netissä ja ajankohtaisia kasinotarjouksia aikuisille. Muuta luettavaa muualta: Elämä on jatkuvaa opiskelua Oletko miettinyt, mitä lähihistoriassamme oikeastaan on tapahtunut? Esimerkiksi Suomen sotahistoria tuon toisen...

Eurooppa-neuvosto teki päätöksen uudesta pakotepaketista 24.-25.2. välisenä yönä. Tietojen mukaan pakotepaketti saadaan valmiiksi perjantaina 25.2. myöhään illalla tai lauantaina 26.2. EU:n asettama pakotepakki sisältää muun muassa merkittäviä vientirajoituksia sekä rajoitteita pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka sanoo, että keskeisintä epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa on pyrkiä takaamaan yrityksille kaikki saatavilla oleva tieto pakotteista ja niiden vaikutuksista yrityksille. ”Näillä läntisten maiden päättämillä pakotteilla ei sotaa lopeteta, mutta niillä vaikutetaan Venäjän sotilaalliseen kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä teknologiseksi osaajaksi.  Pakotteiden tarkoitus on estää Venäjää kehittämästä ja uudistamasta yhteiskuntaansa. Erityisesti pakotteilla varjellaan sitä, ettei Venäjä saisi uuden ja kehittyneen teknologian muodossa apua sotatoimiinsa”, Toivakka sanoo.  Toivakan mukaan pakotteet osuvat Venäjään lujasti, mutta vaikutukset näkyvät maassa pidemmällä aikavälillä. Rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet sekä EU:sta että Yhdysvalloista ovat kovia ja ne syövät Venäjän keräämiä puskureita. Pakotteet voivat kohdistua laajasti suomalaisiin yrityksiin myös voimakkaiden teknologian vientikieltojen vuoksi.   ”Pakotteiden tarkkoja vaikutuksia yrityksiin on vaikea arvioida, sillä ne vaikuttavat eri aloihin ja eri kokoisiin yrityksiin hyvin eri tavalla. Venäjän kauppaa käyviin yrityksiin haittavaikutuksia voi kohdistua laajastikin rahoitus- ja vientipakotteiden takia. Kyse on mittavasta pakotepaketista, jonka toimet voivat kohdistua laajasti suomalaisiin yrityksiin voimakkaiden teknologia- ja vientipakotteiden vuoksi", Toivakka sanoo. Keskuskauppakamarista muistutetaan, että epävarma ja nopeasti muuttuva tilanne saattaa synnyttää pakotepakettien osalta ymmärrettävän tietokatveen, jolloin laajoista pakotepaketeista ei ole saatavilla ajantasaista tietoa heti eri sektoreille ja yksittäisille yrityksille.   ”Haluamme Keskuskauppakamarissa olla kaikin tavoin auttamassa, että...