Category: Sekalaista

Vaasalainen SDP:n kansanedustaja Kim Berg piti Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunta lähetekeskusteli valtionneuvoston selonteon kotouttamisen edistämisen uudistamistarpeista. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisa puhemies! Kun tammikuussa 2019 maahanmuuttajien kotoutuminen oli edellisen kerran päätösasiana tässä salissa, päätyivät kansanedustajat yksimieliseen kymmenen kohdan kannanottoon. Tahtotila oli tehostaa ja nopeuttaa kotoutumista sekä lisätä sen vaikuttavuutta. Tarkastusvaliokunnan mietintöä edelsi kolmen vuoden perinpohjainen selvitys- ja valmistelutyö; kaksi tilattua tutkimusta sekä viidenkymmenen asiantuntijatahon kuulemiset. Nyt selonteko antaa käytännön vastauksia eduskunnan yksimielisiin kannanottoihin. Ja hetkellä, jossa teot eivät voisi olla tarkemmin ajoitettuja kuin nyt; Afganistanin ja Euroopan lähialueiden kärjistyneiden konfliktien seurauksena. Arvoisa puhemies, Ärade talman Toimiva kotouttaminen on hallitun maahanmuuttopolitiikan kulmakivi. On pidettävä huolta siitä, ettei kahden kerroksen väkeä pääse syntymään hallitsemattoman maahanmuuton ja tehottoman kotouttamisen varjolla. Utgångspunkten i denna reform är att integrationen effektiviseras på ett sätt som gör det möjligt att beakta invandrarnas olika behov och utveckla kompetensen så att den motsvarar de kunskaper och färdigheter som behövs i samhället./Esitettyjen uudistusten lähtökohtana on kotoutumisen tehostaminen tavalla, joka mahdollistaa maahanmuuttajien erilaisten tarpeiden huomioimisen sekä osaamisen kehittämisen vastaamaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Esitys tunnistaa, että maahanmuuttajat ovat erilaisia. Heillä on erilaiset valmiudet ja lähtötilanteet tullessaan Suomeen. On koottava moniammatillisia ja laaja-alaisia palveluita yhteen niin, että ne vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Avainasemassa on kotoutumissuunnitelma, joka tekee kotoutumisesta nykyistä sujuvampaa. Näin selkeytetään ja aikaistetaan kotoutumisen kannalta tärkeän alkuvaiheen palvelukokonaisuutta. Viranomaisilla on lainsäädännöllinen...

Eduskunnassa on kevätkaudella käsitelty ja päätetty laajoista kokonaisuuksista kuten koronan hoidosta, sote-uudistuksesta, EU:n elpymispaketista sekä linjattu Suomen talouden tulevaisuudesta. Näiden päätösten tavoitteena on ollut sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävän suomalaisen yhteiskunnan rakentaminen. SDP:n johtaman hallituksen politiikan keskiössä on sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan, hyvinvointivaltion palveluiden turvaamiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen yhteiskunnassamme. - Suomi ja koko maailma ovat kärsineet yli vuoden verran historiallisesta terveydellisestä ja taloudellisesta kriisistä. Tämän hetken arviot Suomen talouden elpymisestä ovat paljon valoisempia, mitä vielä viime syksynä. Vaikka taloutemme toipuu ja kasvua on näköpiirissä, kriisinhoito ei ole kuitenkaan vielä ohi. Pandemian aiheuttamat vauriot pitää korjata. Terveydenhuollossamme on hoitovelkaa, koulutuksessa on koulutusvelkaa ja erityisesti nuorilla on hyvinvointivelkaa. Vastuullista politiikkaa on varmistaa, että kriisin jälkihoito tehdään kunnolla. Juuri näin hallitus tekee, sanoo Tuula Väätäinen. - Julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu Suomen talouden suunnasta vuosille 2022-2025. Leikkauslistoja emme tarvitse. Tämä hallitus on oppinut aiempien hallitusten virheistä, viime finanssikriisin jälkeisiä virheitä emme tule toistamaan. Kaikkein eniten kärsineitä, pienituloisia, työttömiä ja opiskelijoita ei kuriteta leikkauslistoilla. Elvyttävällä talouspolitiikalla ja sosiaalisten kriisien torjunnalla pienennämme koronakriisistä aiheutuneita vaurioita sekä varmistamme tulevan talouskasvun perustaa. Suomen on päästävä mukaan muualla maailmalla orastavaan kasvuun. Tukea kasvulle ei saa vetää pois liian aikaisin, kertoo Tuula Väätäinen. - Terveyteen, hyvinvointiin ja osaamiseen suunnatut panostukset, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen ja sote-uudistus ovat yhteiskuntamme kokonaishyvinvointia lisääviä hyvinvointi-investointeja sekä taloudellisia investointeja. Nämä panostukset kasvattavat pitkällä aikavälillä työvoiman...

Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston uusi hallitus on päättänyt apurahojen jakamisesta loppuvuodelle 2021 ja alkuvuodelle 2022. Hallitus jakaa kaikkiaan 58 150 euroa 38 hakijalle Suomesta ja Tanskasta. Hakemuksia saapui Suomesta ja Tanskasta kaikkiaan 85. ”On erittäin ilahduttavaa, että koronapandemiasta huolimatta pystymme jakamaan näin paljon apurahoja ja että olemme myös saaneet näin paljon hakemuksia molemmista maista. Se osoittaa, että molemmissa maissa ollaan hyvin kiinnostuneita oppimaan uutta ja vaihtamaan kokemuksia”, toteaa Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston vastavalittu puheenjohtaja, Suomen entinen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan-Erik Enestam. Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto toimi aiemmin kahdessa maassa, mutta yhteisellä valtiollisella päätöksellä rahaston kotipaikka on jatkossa ainoastaan Suomessa. Hallituksessa on yhteensä seitsemän jäsentä, neljä Suomesta ja kolme Tanskasta. ”Hallitustyön johtaminen tämän hallinnollisen muutosprosessin läpi tuntuu palkitsevalta. Minulla on paljon kokemusta vastaavien kehitystöiden johtamisesta ja uskon, että Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto hyötyy yhteisestä hallitustyöstä”, puheenjohtaja Enestam toteaa. Vuonna 1982 perustetun Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston tavoitteena on edistää Suomen ja Tanskan välisiä yhteyksiä ja kulttuurivaihtoa. Rahasto myöntää vuosittain avustuksia yksityishenkilöille, järjestöille ja yhdistyksille erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin ja kulttuuriprojekteihin. Uudessa hallituksessa Suomea edustavat ministeri Jan-Erik Enestam, viestintäpäällikkö Mary Gestrin, kulttuurin edistämisen päällikkö Veikko Kunnas ja kirjailija Anni Ylävaara, tunnetumpi taiteilijanimellä Rosa Liksom. Tanskaa edustavat hallituksessa varapuheenjohtaja, muusikko, kulttuurivaikuttaja ja johtaja Christian Have sekä kirjailija ja runoilija Martin Glaz Serup ja entinen Folketingetin jäsen Maja Panduro. Lähde: STT Info

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Valtioneuvoston selonteosta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. SDP:n kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.Arvoisa puhemies! Nyt pääsemme vihdoin käsittelemään kauan odotettua valtioneuvoston selontekoa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää ministeri Harakkaa tämän suuren työn loppuun saattamisesta ja selonteon tuomisesta eduskunnan käsiteltäväksi. Samalla haluan kiittää kaikkia parlamentaarisen ohjausryhmän jäseniä ja muita valmisteluun osallistuneita rakentavasta ja vastuullisesta yhteistyöstä prosessin aikana yhteisten suuntaviivojen luomiseksi. On hienoa, että kaikilla eduskuntapuolueilla on ollut vahva yhteinen tahtotila Suomen liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Me SDP:ssä olemme kauan kaivanneet tällaista suunnitelmaa ja vahvasti vaikuttaneet siihen, että käsittelemme tätä selontekoa täällä tänään. Liikenne 12 -suunnitelman laatimista voidaankin pitää tämän hallituskauden tärkeimpänä liikennepoliittisena tekona. Isot uudistukset etenevät SDP:n johdolla. Nyt todellakin tehdään historiaa. Arvoisa puhemies! Selonteko on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä pitkällä aikavälillä. Siinä huomioidaan koko Suomi kaikkine alueineen ja liikennemuotoineen. Suunnitelma ja tietoon perustuva päätöksenteko mahdollistavat aiempaa tehokkaamman resurssien käytön. Samalla ne tuovat mukanaan ennakoitavuutta elinkeinoelämälle ja aluekehitykselle sekä raivaavat tietä aiempaa paremmalle EU-rahoituksen hyödyntämiselle. Liikenne 12 on luonteeltaan ohjaava selonteko, jota on tarkoitus tarkastella ja päivittää hallituskausittain uudelleen. Vaikka selonteko on nyt annettu meille eduskuntaan, se elää ajassa. Yhdellä kertaa ja yhdellä ohjelmalla ei voida laittaa kaikkia asioita kuntoon. Keskeisintä suunnitelmassa onkin, että nyt meillä on yhteiset kriteerit sille, miten asioita jatkossa valmistellaan ja mitä priorisoidaan....

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on samoilla linjoilla oikeusministeriön kanssa ja kannattaa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa. Oikeus- ja valtiovarainministeriö käynnisti tutkimuksen, jossa selvitettiin positiivisen luottorekisterin perustamisesta syntyviä parannuksia esimerkiksi ylivelkaantuneiden taloudelliseen tilanteeseen. - Positiivisesta luottorekisteristä hyötyisivät kuluttajien lisäksi myös niin luotonantajat kuin rahoitusmarkkinatkin eli se vaikuttaisi myönteisesti koko talouden toimintaan, Werning linjaa. Luottotietorekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista. Kotitalouksien velkaantumisen kokonaiskuva avautuisi näin paremmin. - Lisäksi rekisteri parantaisi lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Samalla se avaisi mahdollisuuden lainansaantiin heille, joille se ei ole aiemmin ollut mahdollista. Pidän erittäin tärkeänä, että nämä toimet myös vähentävät ylivelkaantumisriskiä, sillä jatkossa henkilö ei voi enää ottaa velkaa monelta eri taholta muiden luotonantajien tietämättä, Werning täsmentää. Rekisteriin kirjautuisi jatkossa tiedot yli 45 päivää pitkistä maksuviiveistä.- Tämä on tärkeä asia ylivelkaantumisen torjumiseksi. Toisaalta taas tieto maksuviiveestä ei jäisi enää rekisteriin, kun maksu on suoritettu. Eli se ongelma, että tiedot roikkuvat rekisterissä vuosia rästien maksamisen jälkeen ja aiheuttavat ihmiselle luottotietojen menetyksen pitkäksi aikaa, poistuisi näin jatkossa, Werning huomauttaa. Positiivisen luottorekisterin käyttöönotto tuo Werningin mukaan myös haasteita, kuten mm. tietosuojan vahvan varmistamisen, koska rekisterissä näkyisi suomalaisten tulo- ja luottotietoja.- Tämä siksi, että tietojen ilmoitusvelvollisuus rekisteriin olisi jatkossa pakollista kaikille luotonantajille, myös Suomessa toimiville ulkomaalaisille luottofirmoille. Werning toteaa vielä lopuksi olevansa tyytyväinen, että hallitusohjelmaankin kirjattu positiivisen luottorekisterin käyttöönoton...

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista ongelmista. Tietomurron ja kiristyksen uhriksi itsekin joutunut Eloranta on saanut tapauksen jäljiltä valtavasti yhteydenottoja, joissa on tuotu esiin terapia-asiakkaiden valtavan hädän lisäksi erityisesti identiteettivarkauden uhrien turvaton tilanne. Elorannan mukaan hallituksen tulee ryhtyä ripeästi toimiin uhrien auttamisen lisäksi myös lainsäädännön epäkohtien korjaamiseksi. - Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, jossa satojen ja ehkä jopa kymmenientuhansien terapia-asiakkaiden potilas- ja henkilötiedot on vuodettu verkkoon, on järkyttänyt kaikkia, etenkin tietovuodon kohteeksi joutuneita. Hoitosuhteen yksityisyys ja luottamuksellisuus, yksi suurimmista luottamuksen alaisista asioista on rikottu. On tärkeää, että tietovuodon ja siihen liittyvän kiristyksen uhrit saavat tarvitessaan riittävästi tukea, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta korostaa. - Olen saanut valtavasti yhteydenottoja kerrottuani oman kokemukseni tietomurron ja kiristyksen kohteeksi joutumisesta. Haluan sanoa kaikille uhriksi joutuneille ja muillekin, että jos voimavarat ovat vähissä, on mielenterveysongelmia tai kuormittava elämäntilanne, ei niissä ole mitään hävettävää ja on todella hyvä, että esimerkiksi terapiapalveluista haetaan apua. Käymissäni keskusteluissa tuli esiin useita epäkohtia ja samalla toivottiin, että eduskunnassa puututaan epäkohtiin. Niinpä tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen, Eloranta kertoo. - Satojen ja jopa tuhansien kansalaisten henkilötunnusten paljastuminen verkossa pakottaa pohtimaan pelkän henkilötunnuksen käytön kieltämistä tunnisteena ilman vahvaa tunnistautumista. Tällä hetkellä pelkän nimen ja henkilötunnuksen avulla on mahdollista tehdä mm. verkko-ostoksia ja ottaa pikavippejä. Myös viranomaisten verkkoasioinnissa on pelkästään näillä tiedoilla mahdollista tehdä esimerkiksi aiheeton osoitteenmuutos...