Category: Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa oleva asiakasmaksulaki on pitkään odotettu sote-palvelujen saavutettavuutta parantava uudistus. Lain päätarkoitus on poistaa ja vähentää sote-palveluiden asiakasmaksuja. Lain myötä hoitajavastaanotot muutettaisiin maksuttomiksi perusterveydenhuollossa, alaikäisten poliklinikalla saama hoito muutetaan maksuttomaksi, mielenterveyspalveluiden maksuttomuutta perusterveydenhuollossa selkiytetään, sekä tartuntatauteihin liittyvän hoidon, tutkimuksen ja lääkkeiden maksuttomuutta laajennetaan osin. Pitkäaikaishoidon asiakasmaksut määräytyvät jatkossakin asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksukattoa laajennetaan niin, että siihen luetaan mukaan suun terveydenhuolto, terapia, tilapäinen kotisairaanhoito, sekä tietyt etäpalvelut. Laajennus koskee myös asiakasmaksuja, joihin on myönnetty toimeentulotukea. - Uusi asiakasmaksulaki tukee ja poistaa taloudellista rasitetta perusterveydenhuollon asiakkailta. Suomalainen terveydenhoito on yksi maailman parhaista ja se on toteutettu laajalti julkisen sektorin toimesta. On tärkeää, että se on kohtuuhintaista asiakkaille. Lailla parannetaan vähempivaraisten asemaa terveydenhuollon piirissä, Eloranta toteaa. Asiakasmaksulaki ottaa myös kantaa oikeustoimiin asiakasmaksujen perimisessä. Siinä korostetaan alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Sillä myös vahvistetaan asiakkaan oikeusturvaa, sekä selkeytetään muutoksenhakua koskevaa säännöstelyä. Samoin tuomioistuinmaksulakia muutetaan niin, että oikeudenkäyntimaksua ei saisi enää periä yksityishenkilön vireille panemissa asioissa koskien asiakasmaksulain mukaisia maksuja. - Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on terveydenhuollon saatavuus kaikille. Terveydenhoidon piiriin pitää päästä ja uskaltaa mennä, vaikka taloudellinen tilanne olisikin vaikea. Tällä pystytään ehkäisemään niin terveydellisiä haittoja, kun samalla myös tartuntatauteja. Terveys on jokaisen oikeus riippumatta omasta maksukyvystä. Siitä ei voida tinkiä, Eloranta jatkaa. Lähde: STT Info

Kokoomuksen vastavalittu puheenjohtaja Petteri Orpo kertoo haastattelussa, että häntä suututtaa, kuinka vastuuttomasti hallitus hoitaa Suomen asioita. Samalla hän kertoo Kokoomuksen vaihtoehdoksi tälle vastuuttomalle politiikalle, ja että Kokoomus tulee haastamaan hallitusta erityisesti työllisyydessä ja taloudessa. ”Opposition tehtävä onkin sparrata ja kirittää hallitusta, mistä kiitän Kokoomusta.” Toteaa SDP:n 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm. Hallitus on vasta tällä kuluneella viikolla tuonut Eduskuntaan esityksen toimeentulotuen määräaikaisesta korotuksesta. Keväällä hallitus tuki sadoilla miljoonilla euroilla yrityksiä, joiden toimintaa koronakriisi uhkasi. Hallitus teki keväällä päätöksiä ennen kaikkea ihmisten terveys edellä. ”Hämmästelen, mikä hallituksen toiminnassa on vastuutonta? Oliko vastuutonta huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta? Oliko vastuutonta auttaa yrityksiä selviämään pahimman yli? Oliko vastuutonta asettaa ihmisten terveys talouden edelle?” Malm kertaa hallituksen toimia. Koronakriisi on vallannut hallituksen työjärjestyksen, mutta hallitus ei ole tyytynyt keväällä ratkomaan vain koronaan liittyviä asioita, mistä kertoo esimerkiksi sote-uudistuksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen eteneminen. ”Hallitus on keskittynyt toteuttamaan politiikkaan, mille kansalaiset antoivat keväällä 2019 luottamuksensa. Työllisyysasteen nostaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja hallitus on ollut selvä ja johdonmukainen viestissään, että päätökset työllisyystoimista tehdään syksyn budjettiriihessä. Jostain syystä tämä on kuitenkin ilmeisesti mennyt Kokoomukselta ja Orpolta ohi.” Malm päättää.

Sdp:n kansanedustaja Kim Berg varoittaa kuntia tekemästä hätiköityjä leikkauspäätöksiä koronakriisin varjolla. Berg muistuttaa, että hallitus on sitoutunut tarvittaessa tukemaan kuntia niiden talousahdingossa myös ensi vuonna. - Kuntien ei ole syytä lähteä tekemään kauaskantoisia ja vaarallisia leikkauksia koulutukseen, varhaiskasvatukseen tai sosiaali- ja terveystoimeen tässä haastavassa taloustilanteessa, sanoo Kim Berg, joka toimii myös Kuntaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Hallitus myönsi viime kevään lisäbudjetissa kunnille 1,4 miljardin euron tukipaketin, minkä lisäksi joukkoliikennettä tuetaan ostopalveluiden kautta sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi on sovittu, että mahdollisesta lisätuesta päätetään syyskuussa budjettiriihen yhteydessä. Tarvittaessa kuntiin suunnataan lisää sekä perustukea että elvyttävää rahoitusta. Pääministeri Sanna Marin ja Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ovat todenneet, että kuntia ei jätetä oman onnensa nojaan myöskään ensi vuonna. Kim Berg muistuttaa, että kunnat huolehtivat kansalaisten elintärkeistä peruspalveluista ja -oikeuksista. Valtiovarainministeriön mukaan kuntien verotulot pienenevät vielä vuosina 2021-24 yli miljardilla eurolla vuosittain koronakriisin vuoksi. - Muun muassa hoitovelan ja mielenterveysongelmien lisääntymisen vuoksi meillä ei ole varaa leikata hyvinvointipalveluista. Koronakriisi on vain lisännyt näiden palvelujen tarvetta, Berg sanoo. Hän painottaa myös kolmannen sektorin eli mm. järjestöjen tärkeää roolia kriisin hoidossa, minkä vuoksi valtiovarainministeriön esitys kolmannen sektorin rahoituksen leikkaamisesta lähes kolmanneksella ”ei tule kuuloonkaan”.