Category: Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Kouvolassa sijaitsevan raideliikenteen ohjauskeskuksen toiminta tulevaisuudessa on aiheuttanut monenlaista pohdintaa niin työntekijöiden, virkamiesten ja myös päättäjien keskuudessa. Asian tiimoilta on käyty hyviä neuvotteluja Fintraffic Raiteen kanssa. - Ymmärrän hyvin yhtiön toiminnan tehostamistarpeet, mutta on tärkeää tarkastella tätä asiaa suurempana kokonaisuutena. Pidänkin tärkeänä, että yhtiö jatkaa raideliikenneohjauksen rakenteen ja toimintamallin kehittämistä. Työntekijöiden kannalta tärkeintä on nyt myös reilu hengähdystauko, jolloin voi rauhassa pohtia omia tulevaisuuden suunnitelmia. Jatkosuunnitelmien osalta pidän merkityksellisenä, että myös yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön esiintuomat seikat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös ohjauskeskustoiminnan jatkovalmistelussa, toteaa kansanedustaja Paula Werning. Kouvolassa on paljon raideliikennealan osaavaa henkilöstöä ja kaupungin toimintaympäristöllä on vahva arvostus. - Nyt on paikallaan kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä selvästä viestistä, että Kouvola on jatkossakin Suomen johtava raidekaupunki ja Itärata-linjaus oli tästä myös osoitus. On erittäin tärkeää, että valtionomistamissa yhtiöissä huolehditaan siitä, että toimintaa kehitetään ympäri Suomen. Tästä on hyvä esimerkki digiradan ympärille suunnitteilla oleva uusi osaamiskeskus Kouvolaan. Tulevaisuudessa on tärkeää olla mukana kehittämässä yhteistyössä Fintraffic Raiteen kanssa uutta, digiradan mahdollistavaa toimintaa, sanoo Werning. Lähde: STT Info

Hallitus on antanut eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesitystä täydentävän esityksen, joka sisältää merkittäviä panostuksia koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. – Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on tärkeää Suomen menestymisen takaamiseksi. Koulutuspolitiikassa viime eduskuntavaalien jälkeen tehty suunnanmuutos näkyy ilokseni hallituksen esityksessä vahvasti, kertoo kansanedustaja, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen. Hallitus esittää 40 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen vahvistamiseen. Lisäksi lomautettuja koskevia työvoimapoliittisia muutoksia esitetään jatkettavaksi opiskelun osalta. – On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuuksia vahvistaa ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa ja tätä tavoitetta tuetaan myös parantamalla mahdollisuuksia opiskella lomautuksen aikana. Tämä on hyvää työllisyyspolitiikkaa, Salonen painottaa. Hallitus esittää lisäksi 80 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien, ohjaajien ja opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen sekä tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen. – Nämä panostukset tukevat meille sosialidemokraateille tärkeää tavoitetta oppivelvollisuuden laajentamisesta edistäen samalla ammatillisen koulutuksen yhdenvertaisuutta ja suomalaisten osaamistason nousua. Koulutus on voimavara ja siihen on syytä panostaa, Salonen toteaa. Lähde: STT Info

SDP:n kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Aki Lindén suhtautuu varauksellisesti sisäministeri Maria Ohisalon avaukseen Tullin siirtämisestä sisäministeriön alaisuuteen. Ohisalo väläytti Ylen Ykkösaamussa viime lauantaina, että Tullin siirtoa valtiovarainministeriön alaisuudesta sisäministeriön alaisuuteen kannattaisi selvittää. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan siirron selvittämistä ei ole kirjattu. – Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön parantamista on tärkeää pohtia. Mutta sisäministeriön ehdotukseen Tullin siirrosta sisäministeriön alaisuuteen suhtaudun varauksellisesti. Pahimmillaan siirto voisi johtaa tarkoittaa Tullin pilkkomista, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä on kyettävä parantamaan nykyiseltä pohjalta, Lindén toteaa. Lindén muistuttaa, että rikostorjunta, tullivalvonta ja tarkastukset ovat vain osa Tullin tehtäviä. Usein unohdetaan, että Tulli kantaa yli neljänneksen valtion verotuloista. Tämä, kuten myös Tullin tehtävä ulkomaankaupan mahdollistajana, ankkuroi sen vahvasti valtiovarainministeriön alaisuuteen. – Tullin siirron hyödyt ovat nähdäkseni vähäiset, verrattuna siirtoon liittyviin riskeihin. Meillä on erittäin tehokkaasti toimiva tulli, jonka erityisosaamista ei ole varaa hukata hallinnollisilla muutoksilla. Lähde: STT info

SDP:n kansanedustaja, sairaanhoitaja Merja Mäkisalo-Ropponen peräänkuuluttaa parannuksia hoitoalan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työoloihin. Korjattavaa on Mäkisalo-Ropposen mukaan niin jatkokoulutusmahdollisuuksissa, työnjohtamisessa kuin työn organisoinnissakin. Iltalehti julkaisi lauantaina 10.10. jutun, jossa oli tietoja Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton tuoreista jäsenkyselyistä. Tehyn tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia keskussairaaloiden tai yliopistosairaaloiden hoitajista harkitsee vaihtavansa alaan. Näistä hoitajista 48 prosenttia suunnitteli alanvaihtoa aktiivisesti. Sairaanhoitajaliiton tutkimuksessa yli puolet sen jäsenistä harkitsi alan vaihtoa. Syitä ammatinvaihtohaluihin oli muun muassa palkkaus, kuormituksen tunne, epäinhimilliset työolosuhteet ja arvostuksen puute. Tehyn tutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia kertoi koronan vähentäneen työhyvinvointia. Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn vastanneista 40 prosenttia ilmoitti nyt kesän jälkeen olevansa uupunut tai erittäin uupunut. - Molempien kyselyiden tulokset ovat hälyttäviä. Olemme liikaa keskittyneet puhumaan lääkäripulasta, kun samalla hoitotyöntekijöiden tilanne ja työolosuhteet eivät ole saaneet riittävää huomiota, sanoo Mäkisalo-Ropponen. Hoitotyöntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia, on kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista yli 60 prosenttia. Vuonna 2019 avosairaanhoidon käynneistä 55 % oli hoitotyöntekijälle, lääkärille 44 % ja muille ammattilaisille vajaa 2 %. Samana vuonna kotisairaanhoidon käynneistä yli 89 % oli hoitotyöntekijöiden tekemiä. - Jos tämä porukka ”lyö hanskat tiskiin”, niin sote-uudistuskaan ei auta korjaamaan sosiaali- ja terveysalan ongelmia, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen. - Työntö pois hoitotyöstä ei johdu ainoastaan koronaepidemiasta. Jo ennen koronaa monet hoitotyöntekijät - erityisesti sairaanhoitajat - pohtivat alanvaihtoa. Syitä tähän on monia, mutta yhtenä mainittakoon, että sairaanhoitajien jatkokoulutusmahdollisuudet on erittäin huonosti järjestetty. Työnantajat eivät...

SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm ja eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen pitävät Suomen teollisuuden haasteiden ratkaisemiseksi välttämättömänä, että teollisuuden tilaa ja tukitoimia katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Malm vieraili lauantaina Raumalla, jossa hän tutustui yhdessä Salosen kanssa muun muassa Rauman sataman tilanteeseen. Näitä kahta kansanedustajaa yhdistää vahva teollisuuspolitiikan painotus eduskuntatyössä. Molemmat ovat kuulleet hämmästelyjä asiasta, etenkin sukupuolensa takia. -Työtaustani on tukevasti teollisuudessa. Minut valittiin ensimmäiseksi naispääluottamusmieheksi terästehtaalla Imatralla. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useampi nainen löytäisi kutsumuksensa esimerkiksi teknologiateollisuuden parista ja lähtisi murtamaan ennakkoluuloja eri aloilla. Suomessa on paljon osaamista ja tulevaisuuden potentiaalia ympäristöarvojen ja teollisuuden yhteensovittamisessa kestävällä tavalla. Siihen kehittämistyöhön tarvitaan mukaan myös naisia, sanoo Niina Malm. - Joskus kansanedustajuuteni alussa minulta tultiin kysymään, että miksi nuori nainen puhuu istuntosalissa telakkateollisuuden puolesta. Vuosien saatossa asenne asiassa on toki muuttunut, mutta vieläkään ei ehkä ymmärretä, miten merkittävä vaikutus teollisuudella on joillekin alueille työpaikkoina, verotuloina ja hyvinvointina. Perheet ovat sukupolvesta toiseen eläneet kuin Metsäjätti -kirjassa, eikä se ole nostalgiaa vaan aivan normaalia arkea esimerkiksi Satakunnassa, sanoo Kristiina Salonen. Kaipolan tapauksella vaikutuksia myös Raumalle Imatralainen Malm ja raumalainen Salonen toteavat, että keskustelussa teollisuuden tilanteesta jää usein vähemmälle huomiolle teollisuuteen tukeutuvien alueiden välinen vahva yhteys Suomen kokoisessa maassa. Esimerkiksi Kaipolan paperitehtaan sulkeminen vaikuttaa myös Rauman sataman tavaraliikenteen määrään, jonka vaikutusten arvioidaan olevan satamaoperaattorille jopa satojatuhansia tonneja. - Tehtaiden sulkemisella on vakavat seuraukset valtakunnallisesti. Yhden tehtaan sulkeminen...