Category: Vihreä liitto

Tänään 5.9. Vietetään Yrittäjän päivää. Päivän tavoitteena on lisätä yrittäjyyden arvostusta ja tukea yrittäjätoimintaa. Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti suurista teollisuusyrityksistä. Olisi tärkeää kuitenkin muistaa se, että yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Koko 2000-luvulla uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2018 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 150 000 hengelle. Näistä työpaikoista 87 000 syntyi alle 50 hengen yrityksiin. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty paljon huomiota yrittäjyyteen ja sen tukemiseen. Muun muassa Suomen Yrittäjät ry totesi kesäkuussa 2019, että hallitusohjelmassa on kiinnitetty pelättyä enemmän huomiota yrittäjyyteen. Hallitus on valmistellut ohjelmansa mukaisesti yrittäjyysstrategiaa, jonka ensimmäinen versio laitettiin lausuntokierrokselle jo maaliskuussa 2020. Heti lausuntokierroksen alkajaisiksi maailmanlaajuinen korona-pandemia levisi Suomeen ja toimintaympäristön äkisti muuttuessa, sekä lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella yrittäjyysstrategia päätettiin päivittää vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Strategia on nyt päivitettävänä tämän syyskauden ajan. On keskusteltu paljon siitä, millaisia toiveita yrityksillä on toimintaympäristön suhteen. Yritykset ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja esimerkiksi start up -yritysten toiveet eroavat jo markkinoilla toimivien yritysten toiveista ja pienyritysten tarpeet ovat erilaisia kuin suurten. On tärkeää, että kaikkien ääni tulee kuulluksi ja että yrittäjyysstrategiassa huomioidaan erilaisten yritysten toimintaedellytykset. Kansantaloutemme kannalta on välttämätöntä esimerkiksi yritystukien jakoperusteita uudistamalla saada luotua olosuhteet, jossa madalletaan kynnystä uuden yritystoiminnan syntymiselle. Järjestelmä ei saa olla sellainen, että se suosii vain jo olemassa olevia yrityksiä. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja esimerkiksi lisää vihreän teknologian yrityksiä, jotta vähennämme riippuvuuttamme energiaintensiivisestä matalan...

Mikä on suomalaisen työn tulevaisuus? Se puhutti tänään Jämsässä ymmärrettävästä syystä. Tilanne paikkakunnalla on vaikea. Kokonaisia perheitä on vaarassa jäädä tyhjän päälle. Tilanne ei valitettavasti ole ainutkertainen, vaan on koronakriisin aikana toistunut jo useasti ympäri Suomen pienempinä erinä. Jokainen työpaikan menetys on inhimillinen tragedia ja niitä menetyksiä piisaa. Tällä hetkellä kokoaikaisesti lomautettuja on 43 000 ja muita työttömiä työnhakijoita 37 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä helmikuussa. Kaikilla työttömillä on oikeus odottaa apua vaikeassa tilanteessa oli heidän ammattinsa sitten teollisuudessa, palvelualoilla tai kulttuurissa. En usko, että ratkaisut lyhyen saati pitkän aikavälin kysymyksiin työstä ja kilpailukyvystä löytyvät syyttelemällä, vaan vuoropuhelulla. Mukaan tarvitaan niin poliittiset päättäjät, elinkeinoelämän toimijat kuin työntekijät.  Hyviä esimerkkejä tällaisesta meillä jo on. Jämsän kaltainen tilanne oli yli kymmenen vuotta sitten edessä myös Kajaanissa, kun UPM:n paperitehdas lakkautettiin. Alue sai valtion tukea, irtisanottuja koulutettiin ja yhtiö sitoutui kehittämään aluetta. Tänään Renforsin rannaksi nimetyllä alueella työskentelee enemmän ihmisiä kuin paperitehtaan aikoina. Työtä tehdään uudenlaisessa bisneksessä, kuten konesalien, asiakaspalvelun ja biopolttoaineiden parissa. Toivon, että vastaavan kaltaisia ratkaisuja löytyisi myös Jämsässä. Moni toimiala tulee kokemaan murroksia ja maailmanmarkkinoiden heittelyä myös jatkossa. Kaipolan tehtaan kohtaloksi koitui globaalin kysynnän lasku. Vastaava tilanne voi tulla eteen muuallakin. Siksi emme voi vain tuudittautua siihen, että pidämme vanhan teollisuuden kustannukset matalalla ja sillä keinolla pärjäämme tästä maailman tappiin asti. Tarvitsemme kykyä uusiutua. Se syntyy riittävistä panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen...